tiistai 28. heinäkuuta 2015

Anna turvasana

Lueskelin tuossa jokin tovi sitten taas Iltasanomien perheaiheisia uutisia. Ajatus jäi pyörimään yhden artikkelin ympärille ja päätin, että palaan aiheeseen heti ultran jälkeen. Tässä ollaan siis, Uusi ilmiö leviää - Tarvitaanko synnytyksessä turvasanaa? (IS, 25.7.15)

Lähtökohtaisesti sanon, että mikätahansa, mikä tuo synnyttäjälle turvaa ja herättää vaikeassa tilanteessa luottamusta, on hyvä juttu. Turvasana voi olla joillekin juuri se pelastus ja positiivisen kokemuksen luoja. Silti en osaa itse nähdä tilannetta näin. Kaikkien synnytysteni jälkeenkin joudun pohtimaan, mitä ihmeen hyötyä siitä olisi, että tukihenkilöni kanssa sopisin turvasanan, josta tukihenkilö tietäisi mun olevan puudutuksia vailla?

Mun kokemuksella kätilöt aika tehokkaasti talsii tuolla saleissa niin synnyttäjän kuin tukihenkilönkin yli. On poikkeuksia ja voi olla että käy hyväkin tuuri (ja on mulla sellainenkin käynyt), mutta taas joudun lähtemään oletuksesta, että seuraavakin kerta menee niin, että tukihenkilön (saati sitten synnyttäjän) sanomisilla ei ole mitään merkitystä. Mitä hyötyä on turvasanasta, jos oletus on, ettei sitä kunnioiteta? Jos sen sanomista vaaditaan?


Mä olen siis niitä urpoja, jotka lähtee kerran toisensa jälkeen synnyttämään ajatuksella, että selkäytimeen laitettavia puudutteita ei muhun laiteta. Ilokaasunaamarin tahdon ja sillä pärjään. Esikoiselta mut aikanaan ympäripuhuttiin epiduraaliin ja Täystuholta minispinaaliin, Rääpäleeltä testasin paracervikaalin (en kyllä osaa kirjoittaa), mistä ei kyllä hyötyä ollut.

Ja mä antaisin mitä vaan sellaisesta sanasta, jolla synnärillä henkilökunta uskoisi, kun sanon pärjääväni ilman. Yhdestäkään neulalla laitettavasta puudutteesta mulla ei ole positiivisia muistoja, osa vie kivut, mutta aiheuttaa sellaisen vuodon, että oksat pois ja osa ei toimi edes kipuihin. Mieluummin kipu ja ilokaasun tuoma sekavuus kuin puudutteiden seuraukset.

Ja vielä, jos sitä oksitosiinia ei pistettäisi tippumaan ihan vaan siksi, että niin on tapana, niin puudutteiden laittamisen tarpeetkin tipahtaisi huomattavasti. Selvitettävänä vielä on laitettiinko Rääpäleeltä sellainen tippa mulle (mielikuva on, että laitettiin), ja sekin että miksi. Siksikö, että saataisiin sali nopeammin vapaaksi seuraavalle? Olisivat laskeneet sängystä irti ja kävelemään...

nimim. Kyllä ahistaa, taas

6 kommenttia :

  1. No huh huh...kaikkea sitä kuuleekin...tsemppiä sulle <3

    VastaaPoista
  2. Voi ahdistus :/ Mä luulen, et mun ei tarvii näiden asioiden kans enää koskaan kipuilla, mut jos tarvitsis, niin mäkään en ikinä enää haluis puudutteita... Mulla sama kokemus, et ilman niitä on parempi olla!!

    VastaaPoista
  3. Voi tosi kurjaa kuulla että sulla on tollasia kokemuksia :(
    Jokaisella äidillä on oikeus päättää omasta kehostaan, myös synnytyksen aikana. Yhtäkään tippaa ei sulle saa laittaa ilman sun lupaasi, sanotaanhan laissakin, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Inhottavaa, jos sulla on kokemus, että sun yli on kävelty.

    Suosittelen vilkaisemaan Aktiivinen synnytys ry:n sivuilta hieman ihmisoikeusasiaa.
    http://aktiivinensynnytys.fi/index.php/yhdistysinfo/tiedotteet/157-synnytystenhoito-on-ihmisoikeuskysymys-1292014

    Onko teillä pelkopoliklinikkaa, jossa voisit käydä juttelemassa? Saisitte tehtyä vähän synnytyssuunnitelman tyyppistä, johon voisit kirjata, ettet halua, että ylitsesi kävellään ja et halua puudutteita.

    Oletko miettinyt doulan hankintaa? Jotain, joka pitäisi kiinni oikeuksistasi, sanoisi puolestasi, että EI puudutusta, EI tippaa. Tietenkin on tilanteita, kun se oksitosiinikin on tarpeen, ja ne on niitä hetkiä, joista voi ja täytyy neuvotella erikseen. Aktiivisella synnytyksellä on myös omat fb-sivut, joissa on melko aktiivista keskustelua.

    Tsemppiä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viidettä odottaessa kävin pelkopolilla käymässä vanhat traumat läpi, ja sen lisäksi taoin uudelle miehelle takaraivoon puudutevastaisuuteni ja sen syyt. Kaksi synnytystä se on nyt kätilöiden kanssa jaksanut vääntää epiduraalista ja minispinaalista, eikä niitä ole laitettu, kun mies on sinnikkäästi ilmoittanut mun tahdon olevan ehdoton ei (ja olen sen toki mennessäkin kertonut ja joka paikkaan paperiin yrittänyt saada). Toivon (ja luotan) sen jaksavan vääntää vielä tämän seiskan kohdalla myös.

      Oksitosiini (tai mikä tahansa toimenpide) on ihan ok, jos sille on perusteet. Ja jos niitä ei jouda selvittämään ennen tekemistä/laittamista (ja vaikka ennättäisikin) niin kyllähän niiden toimenpiteiden läpikäymisen syineen kaikkineen jälkikäteen luulisi olevan potilaan oikeus. Parhaimmillaankin tämä oikeus HUS-alueella toteutuu niin, että joku käy lukemassa synnytyskertomuksen osastolla ääneen... Nyt esim. kuudennesta ei oksitosiinista löydy kertomuksesta mainintaa, joten en koskaan saa tietää varmasti.

      Että on se ihanaa, kun keskitetään isoihin yksiköihin. Monessa mielessä bussipysäkkisynnytys kuulostaisi kivalta.

      Poista
    2. Jos ei näy mainintaa niin ei sitten pitäisi olla. Voisiko sitten olla ihan vain tavallinen tippa, jotta on suoniyhteys?

      Poista
    3. Tottakai voi olla. Ensi meni antibioottitippa ja sen jälkeen mun mielestä oksitosiini (supistusten voimakkuudesta päättelen, vaikka saattaahan ne lyödä päälle yhtä rajuina ilmankin? Kai?). Tottakai se on voinut olla vain nestetippa. Tosin siitäkään ei löydy mainintaa. Eikä siitä antibiootista :/

      Poista