Olen vuosikaudet törmännyt erityisesti äitien asenteisiin, joissa lapselta ei sovi vaatia kotona tehtäväksi mitään. Perusteluksi (jos sellaista nyt yleensä ottaen saa) saa sen, että leikki on lapsen työtä ja siinä on tekemistä enemmän kuin kylliksi, kun lapset hoitavat koulunsa ja harrastuksensa. Tulee kovasti mieleen isäni vastaus teinivuosinamme, kun kysyttiin, miksi kaikilla muilla paitsi hänellä oli tiskivuoro. "Mä käyn töissä ja tuon palkan kotiin."
Olen vuosikaudet itse hokenut, että kotimme ei ole hotelli. Mun niskavillat on suunnilleen saman ajan nousseet pystyyn hyvää tarkoittavista lappusista esimerkiksi julkisissa tiloissa ja vaikkapa työpaikkojen kahvihuoneissa ("Äitisi ei ole täällä töissä, joten siivoathan jälkesi"). Näen punaista, kun törmään asenteisiin, joissa miehen homma on tuoda palkkapussinsa kotiin ja naisen homma on huolehtia kodista. (Ja olen kertakaikkisen katkera Keskustan linjauksista, joilla taas nuijitaan naista nyrkin ja hellan väliin, piru vie, sovittelisivat siihen koloon vaihteeksi miestä, edes, jos sinne nyt joku täytyy tunkea.)
Niinpä voitte arvata, että tämä Taloussanomien uutinen Minnesotan Yliopistossa tehdystä tutkimuksesta sai mut hihkumaan riemusta, tekisi mieli kiljua: "Ähäkutti ja lälläslää, siitäs saatte!" En kilju, koska olen aikuinen (tai ainakin esitän sellaista).
Lasten ottaminen kotitöihin mukaan pienestä pitäen siis parantaa lapsen itsetuntoa, itseluottamusta ja kasvattaa vastuullisuutta. Kehityspsykologi Richard Rende vielä täydentää tähän, että kotitöihin osallistuminen ennakoi akateemista, emotionaalista ja jopa ammatillista menestystä. Ei kuulkaa mikään huono syy jatkaa valitulla linjalla, jossa kotimme siis ei ole hotelli, enkä minä perheeseemme palkattu työntekijä. Kotityöt kuuluu kaikille.
Tiskit, pyykit, roskien viennit, siivoukset, ruoanlaitto... Miksi ihmeessä ne pitäisi sysätä yksin äidin (ja/tai isän) harteille? Ei vanhemmat kotona yksin sotke, todellakaan. Sitä paitsi. Opetan mieluummin vaikkapa tiskausta, imurointia ja pyykkikoneen täyttöä kolmivuotiaalle, jonka mielestä imuri ja saippuavedet on parhaimpia maan päällä olevia asioita sen sijaan, että opettaisin kotitöiden alkeita teinille, jota ne eivät todellakaan kiinnosta. Pitkällä tähtäimellä pääsee helpommalla vaikka pikkulapsivuosina hommien tekeminen on selkeästi hidasta.
 |
| Täystuho 3v ja Viimeinen 1v siivoushommissa |
Mitenkäs muilla? Odotatteko lastenne osallistuvan kotitöihin (ikätasoisesti, luonnollisesti)?
Todellakin otan mukaan ja todellakin oletan että osallistuvat. Kyllähän siitä niristään ja naristaan välillä mutta se on voivoi. Tähän perheeseen kuuluminen edellyttää myös sen että osallistuu juttuihin, jotka vaikuttaa meidän kaikkien hyvinvointiin. En edes tajua miten tämäkin vedetään aina ihan ääripäihin. Että joko lapsi ei tee mitään ja sen kuuluu vaan leikkiä tai sitten lapsi tekee muka kaiken ja se on orjuuttamista. Eikö todella ole mitään välimuotoja olemassa? Ja sitäpaitsi koska sitten opitaan? Mä en ainakaan halua pistää maailmalle uusavutonta porukkaa, se on noloa.
VastaaPoistaLasten ottaminen mukaan ja asioiden delegointi tekee sitäpaitsi hyvää vanhemmillekin. Jos sitä vastuuta antaa muillekin niin on pakko opetella siihen että jälki on toisenlaista ja asiat tehdään vähän eri tavalla, kuin itse tekisi. Ja sen oppiminen tekee hyvää ihan jokaiselle aikuiselle.
Tää ääripääjuttu on mustakin ihan käsittämätön. Jotenkin koen, että omien pyykkiensä koriin kuskaaminen/puhtaiden kaappiin vieminen, oman huoneen siivous, tiskaus satunnaisesti ja mitä noita nyt on ei kovin orjuuttamista ole. Kersat käyttää kotitöihin ehkä vartin per päivä, jos on isompaa siivousta, niin sit siivotaan kaikki yhdessä (ja aikaa menee enemmän). Sitä mieltä minäkin, että näitten taitojen oppiminen tekee vain hyvää, osaavatpa sitten isoina :)
Poistano totta ihmeessä opetan ja jokaisella on myös omat työ-vuoronsa joka päivä. En halua lapsistani uus-avuttomia kansalaisia,joille perhetyöntekijät sitten joskus (tms) joutuisi kädestä pitäen neuvomaan,miten vettä keitetään kattilassa. Mä oon tosi huolissani nyky-ajan oudosta ilmiöstä,joka tuntuu vain pahenevan,kun oikeasti ei mitään koti-töitä osaa nuoret tehä omaan elämään siirtyessään. Mun mielestä puolen vuoden talous-koulu pitäisi olla pakollinen jokaiselle peruskoulun päättävälle...Ja huom. meillä työ-vuorolistassa on myös isällä omat vuoronsa. "minkä nuorena oppii,sen vanhana taitaa" pätee edelleen ;)
VastaaPoistaMeillä ei sentään listoja ole tehty, mutta ihailtavaan omatoimisuuteen yltää isoimmat jo. Jos tuulikaapissa on solmittu roskis, se kävelee ulkoroskikseen seuraavan siitä ohimenijän matkassa ihan automaattisesti.
PoistaMeilläkin mies tekee paljon :) Isäni aikanaan teki kyllä 80h työviikkoa ja reissutöitä, että ymmärrän kommentin. Ja huolehti sitten autot ja isompia siivouksia, vapaapäiviensä ruoanlaittoa jne. Mutta koskaan ei tiskannut :)
Kyllä kyllä, hommia tehdään ja nimenomaan siksi että niistä oppii - sekä niitä hommia että sen arvostamista (että on puhtaita pyykkejä jne). Tosin meillä silti taitaa vanhemmat tehdä 90 prosenttisesti kaiken - koska sitä käsvärkettä vaan on niin paljon. Mutta meillä ikään ja sukupuoleen katsomatta kyllä kotihommissa on kaikki mukana :)
VastaaPoistaOn se valtaosa hommista täälläkin vanhemmilla :) Etenkin nyt kesälomalla, kun eihän nuo isommat ole kotona juuri nenäänsä näyttäneet (nytkin jossain reissussa kolme isointa) eikä pienemmiltä odoteta muuta kuin mukana oloa, lasketaan täyttämään pesukonetta ja pöllimään leikkuulaudalta raakoja perunanpaloja... Siitä se lähtee.
PoistaMeinasin vastata että meillä on juuri niin, lasten kuuluu leikkiä ja hoitaa koulunsa. Mutta eihän se kyllä niin oikeasti ole.
VastaaPoistaMeillä on niin, että pääsääntöisesti vastuu on meillä aikuisilla, mutta sillä hetkellä kun sanon että lapset tekevät sen-tämän-tuon, niin oletan että niin myös tapahtuu ja mieluiten melkolailla nurisemattakin vielä.
Kotihommat ovat meillä vastikkeettomia, niistä ei makseta. Omasta läävästään jokainen vastaa itse, en puutu sen kuntoon kuin suurimmissa käänteissä, yhteiset tilat kuuluvat kaikille.
Käytännön syistä työtehtävien määrä on ollut rajallinen, mutta tulee kyllä lisimään lähiaikoina.
Eipä meilläkään ole kotitöitä sen kummemmin jaettu, omat huoneensa jokainen ja yhteisiä tiloja sitten enempi vähempi yhdessä, juuri niin, että kehoituksesta toimittava ja hommista palkkana kiitos tekijälle (kehuu nuo mullekin, jos huomaavat mun saaneen jonkun paikan epätavallisen siistiksi...) :)
Poista