Mitäpä tänne. Hupsis kävi neuvolassa näytillä, paino noussut sellaiset sata grammaa kotiinlähtöpainosta (syntymäpainoon toki matkaa suunnilleen vielä saman verran). Se syö ja se nukkuu. Yhtenä yönä se luuli olevansa yöeläin (minä en tosiaankaan ole). Naapuri onneksi piti sille puhuttelun ("Älä kuule ala yöeläimeksi") ja minäkin uhkailin, että jos ei moinen meno lopu, katsellaan öisin Tähtiporttia. Sittemmin on yöt nukuttu.
Viimeinen on ollut ylpeä isoveli, suurta mustasukkaisuutta ei vielä näy. Täystuho tahtoisi vain pitää sylissä ja silitellä, Kirppu samoin. Esikoinen ja Toinen lähestyvät paljon varovaisemmin, mutta molemmat on tavoitettu salaa vauvalle lirkuttelemasta.
Täystuho on viihtynyt uudessa ryhmässään päiväkodissa. Viimeisestä ei päiväkodin ovella näy kuin vilaus ennen kuin se jo katoaa leikkeihinsä.
Kirppu ja Toinen häipyivät uusille kavereilleen heti ensimmäisenä koulupäivänään.
Lastenvalvoja muisti kirjeellä, jossa kertoi toivovansa, että otan yhteyttä oikeusaputoimistoon nelikon elatuksesta sopimisen vaikeuden vuoksi. Noo, osasin ennakoida. Otin sinne yhteyttä jo toukokuussa...
Koulukirjoja pitäisi päällystää. Seitsemässä on jo muovit ja ainakin yhtä monesta puuttuu. Jos sitä tekisi niin kuin nuo lapsetkin ja huutaisi äitiä apuun.
<3 jaksuja sinne <3 muista ettei sunkaa tartte revetä kaikkeen,varsinkaan ku on ihan pieni vauva...
VastaaPoistaMä oon ihan suosiolla tyhjentänyt koko kalenterin elokuun osalta, pois lukien Esikoisen ja Viimeisen synttärit. Ja koko viikon meillä on jauhettu mantraa "Meille ei voi nyt tulla kukaan", ens viikolla kai pitäis päästää jo porukkaa ovesta sisään... Pääsee varmaan helpommalla silleen.
PoistaSyyskuussa olis sit puheterapiaa ja astmakontrollia, neuvolaa, jälkitarkastusta, ka ne koulullakin jo jotain vaatii ja mitä lie. Mut ne on sit sen ajan murheita, nyt vaan nautitaan tuhinasta kainalossa.