Kirppuni mun

Kuvan Kirppu 4v

Aika kulkee niin älyttömän nopeasti. Yhdeksän vuotta sitten melkein minuutilleen sain syliini neljän pisteen tytön. Ja nyt me ollaan jo tässä.

Se ei ehkä osaa ärrää, muttei sitä kukaan ehdi huomaamaan. Se lukee fantasiaa ihan aikuisten hyllystä, osaa mokoma Potterit ulkoa. Se rakentaa legoilla ja kasaa palapelejä. Ei muista ottaa puhelinta mukaansa minnekään, mutta pitää sovitusta kiinni kynsin hampain.

Kirppuni on diplomaatti kaikkien välissä (ainakin kotona). Suuttuu tulisesti, jos häntä loukataan, mutta sovittelee toisten väliset riidat helpommin kuin edes minä.

Nyt se on mokoma salaa kasvamassa isoksi. Laittaa huulikiiltoa lähtiessään kaverinsa synttäreille, kampauttaa tukkansa Esikoisella.

Ei saa kasvaa, pysy pienenä. Minne, minne ne vuodet häviää. Vastahan se lähti kävelemään, vasta alkoi nukkua yönsä. Vastahan se kiukutteli päiväkotiin kävellessä. Vastahan sillä oli korvakierteet ja muut, ihan vasta. Miten se jo on noin iso?