Hakkaa muovilapiolla suurta maailmaa

Oon seurannut viimeaikaisia kuumia keskusteluja, vaikken niistä mitään ole täällä tuumannut. Paras käteen jäänyt on hallituspuolueiden epätoivoinen yritys kiemurrella irti vastuusta. Koska oppositio kitisee kaikesta, mitä hallitus tekee niin vaikuttaa siltä, että hallitus on vastavetona päättänyt olla tekemättä konkreettisesti mitään. Soudetaan ja huovataan eikä saada mitään aikaan. Jäätiin täällä vaan miettimään, että eikös se nimenomaa ole opposition tehtävä "kitistä" kaikesta. Ja onko hallitus yhtään kaikesta kitisevää parempi, jos tekemisen sijaan kiukuttelee toisen kitinästä?

Että viis minä päivän polttavista puheenaiheista (äitiydessä ei ole lakko-oikeutta), mitä jos järjestettäisiin ihan yhteisvastuullinen keräys. Toimitetaan Eduskunnallemme hiekkalapioita ja ämpäreitä. Mätkikööt toisiaan niillä. Voidaan viedä AY-liikkeelle ja EK:llekin, jos se tekee jonkun onnelliseksi.

---

Oon pohtinut niitä oman elämän kannalta tärkeitä juttuja, ei pysty antamaan omaa panostaan isompiin kuvioihin, jos oma elämä pissii kintuille. Meillä soudetaan ja huovataan lasten tapaamiskuvioita pitkälti samaan tyyliin kuin hallitus pallottelee maahanmuuttokysymystä.

Siellä nelikko kuitenkin viime viikonloppuna oli. Sinne ne ehkä ensi viikonloppunakin menevät. Jos pääsevät. Kun oma kalenteri on jo perjantain osalta täynnä niin, ettei kuljetus käräjien koputtelemalla tavalla järjesty (puolustukseksi todettakoon, ettei se tapaamisvarauskaan sillä tavalla tullut, vaan kaksi viikkoa myöhässä). Tarjosin kuljetusta lapsille selkeästi aikaisemmin tavanomaiseen paikkaan tai mahdollisuutta saada autokyyti tavanomaista myöhemmin paljon tavallista lähemmäs nelikon isää. Lupasin, että voin vastineeksi noutaa lapset sunnuntaina tavanomaisesta paikasta isän ennalta sanelemaan aikaan. Sen tavallisen kuuden sijaan. Vastaehdotus kuului, että voisihan nuo mennä junalla.

Tiedättekö. Mä olen tosi pahoillani, mutta sitä taikasauvaa mulla ei ole, millä saisin lakkoon osallistuvan VR:n ajamaan lasten kuljetukseen sopivan junavuoron.

Sitä vahvistusta siitä, kumman mahdollisen tavan kuljetukseen tuo nyt valitsisi ei ole tullut. Kai se tänään tulee, tai jos ei tule niin ei onnistu enää mikään. Hypätköön kaivoon kaikki.

Alkuviikon nelikko on ollut hyvin äkäinen, Täystuho erityisesti.

---

Ostin maanantaina Toiselle ja Täystuholle uudet lenkkarit. Toisen kengistä on mahdoton sanoa, kauanko ovat olleet rikki, kun se ei koskaan kerro, jos vaikka kengät hajoaa. Enkä mä enää tuollaisen esiteinin lenkkareita viitsisi päivittäin haistella ja sillä silmällä vilkuilla, vaikka ilmeisesti pitäisi. Täystuholla oli vielä lähtiessään perjantaina ehjät lenkkarit, mutta rikkih ne oli sitten sunnuntai-iltana kuuden aikaan. Ja kantapäät toki samoin, kun ei oltu viitsitty sukkia pukea sinne rikkinäiseen kenkään...

Ostin eilen Viimeiselle uudet lenkkarit myös. Sillä oli ihan ehjät lenkkarit vielä, kun lähdin Toisen ja Täystuhon kanssa lenkkariostoksille, muttei ollut enää varttia sen jälkeen, kun pääsin kaupasta kotiin...