En ota kantaa sosiaaliturvan tasoon, meidän perheessä se on ollut riittävä. Otan kantaa sen järjestämiseen. Siihenhän Suomessa vedottiin, että moitteita antaneet eivät tunne suomalaista järjestelmää. Tahtoisin tavata ihan henkilökohtaisesti sen, joka koko paketin tuntee. Mulla olisi pari sanaa sanottavana.
Suomen sosiaaliturva on siis kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Tismalleen samassa elämäntilanteessa pelkkien sosiaalietuuksien varassa voi tuloissa olla jopa tonnin heitto. Jos tyydyt siihen, mitä saat, pääset helpolla. Jos haluat sen, mikä sinulle kuuluu elämäntilanteesi ja kansalaisuutesi perusteella, törmäät siihen, että itseasiassa sosiaaliturvaa ei kokonaisuutena tunne yksikään asiakaspalvelija.
Esittelen teille esimerkkiperheen, johon kuuluu isä, äiti ja 7 kk vauva.
Perheen isä on vailla ammatillista koulutusta, ei kuulu työttömyyskassaan eikä ole saanut raavittua kasaan kymmenen kuukauden työssäoloehtoa. Työvoimatoimisto toteaa, että työvoimapoliittista estettä työttömyysetuuden maksulle ei ole, Kela kertoo, että koulutuksen puuttuessa voi työmarkkinatukea saada vasta viiden kuukauden odotusajan jälkeen.
Perheen äidillä on ammatillinen koulutus ja ammattiliiton sekä kassan jäsenyys. Ennen äitiyslomaa äiti ehti olla tovin työttömänä ansiosidonnaista päivärahaa kassasta nostaen.
Ja vauva. No se on vauva. Vanhempainrahakautta on tästä vauvasta jäljellä noin kaksi kuukautta.
Voidaan tässä laskennallisessa esimerkissä unohtaa sujuvasti asumistuki sekä lapsilisät. Sovitaan myös, ettei nyt mennä sosiaaliviraston luukulle hakemaan toimeentulotukea, eikä lasketa sitä, olisiko esimerkkiperhe siihen oikeutettu (uskokaan pois, osaisin laskelmissa ottaa huomioon molemmat...)
Tilanne 1:
Äiti jatkaa vanhempainrahakauden loppuun. Isä on työtön työnhakija.
Vanhempainraha on määräytynyt tulojen mukaan, brutto n. 1600 €/kk. Isän tulot 0 €/kk.
Kahden kuukauden kuluttua äiti jatkaa kotihoidontuella kotona, brutto 342,53 €/kk + hoitolisä 183,31 €/kk eli n. 520 €/kk. Isän tulot vielä kolme kuukautta 0 €/kk
Tilanne 2:
Äiti jatkaa vanhempainrahakauden loppuun ja isä on työtön työnhakija, tosin muisti jättäneensä isyysvapaan (18vrk) käyttämättä.
Äidin tulot brutto 1600 €/kk, isän minimi vanhempainetuuden mukaan tuo 18vrk 24,02 €/vrk*18= 432,36 €.
Kahden kuukauden kuluttua äiti jatkaa kotihoidontuella, bruttona 520 €/kk, isän tulot nelisen kuukautta 0 €/kk, koska odotusaika ei kulu isyysvapaan aikana.
Tilanne 3:
Perheessä käytetään ahkerasti aikaa laskemiseen. Kuka muka oikeasti tahtoo olla nollatuloilla melkein puoli vuotta!
Äiti jatkaa vanhempainrahakautta pitämättömien isyysvapaiden ajan ja siirtyy sitten työttömäksi työnhakijaksi ansiosidonnaiselleen, jonka päiviä on vielä nelisensataa jäljellä. Kyllähän koulutetulle ihmiselle jostain löytyy töitä.
Äidin tulot edelleen brutto n. 1600 €/kk.
Isän tulot sekä isyysvapaan, että vanhempainvapaan ajalta 24,02 €/vrk eli n. 500 €/kk. Tuona aikana isä luonnollisesti ei ole työtön työnhakija, joten odotusaika työttömyysetuudesta ei kulu mihinkään.
Mutta mitä tapahtuu isyys- ja vanhempainrahaoikeuden kuluttua loppuun? Isä ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi uudelleen, työmarkkinatuki edelleen 0 €/kk, koska odotusaikaa on jäljellä monta kuukautta. Sovitaan, että äiti pysyy työttömänä työnhakijana (tai menee töihin, jos töitä saa). Lapsi on isän kanssa kotona, kunnes isä työllistyy, eli isä nostaa kotihoidontuen hoitolisineen, hoitolisää ei saa äidin tulojen vuoksi täytenä, mutta bruttotulot ovat silti n. 500 €/kk.
Kysymys, johon edes Kelassa ei osattu suoraan vastata tässä teoreettisessa tilanteessa kuuluu:
Kun isä on työtön työnhakija ja hoitaa samalla lasta kotona nostaen kotihoidontukea kuluuko Kelan säätämä viiden kuukauden odotusaika työttömyysetuuteen, vai alkaako odotusaika kulua vasta, kun lapsi joko laitetaan päivähoitoon, lasta hoitaakin isän sijaan äiti tai kotihoidontuki vain jätetään nostamatta?
Vai pitäisikö perheen lopettaa omillaan pärjäämisen yrittäminenkään ja suosiolla lampsia nostamaan toimeentulotuki...
Yhteenveto:
Eli onko taloudellisesti järkevää tälle perheelle antaa kaupungille neljä kuukautta aikaa järjestää hoitopaikka ja hakea sitä toimintakauden alkuun nyt (elokuulle) vai antaa kaupungille aikaa lakisääteiset kaksi viikkoa, jos molemmat vanhemmat sattuisikin työllistymään?
Mikä on arjen kannalta toimivin ratkaisu? Millä todennäköisyydellä paikan saa kahdessa viikossa minnekään? Ja miksi tällaisten selvittäminen on niin kamalan vaikeaa?
Tämän tekstin esimerkkiperheellä on todellisuuspohja. Tiedot etuuksista olen raapinut kasaan työvoimatoimistosta, IAET-kassasta sekä Kelasta. Odotan edelleen Kelan vastausta viiden kuukauden odotusajasta, jotta parhaan skenaarion valitseminen olisi mahdollista.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti