Arki vie lasten kanssa mukanaan ja kantaa kyllä. Eilen aamulla vääntäydyin pikkupoikien kanssa kauppaan lähes heti herättyäni. Vaihtoehtoja ei ollut, koska kahvinkeitin sanoi yhteistyönsä irti. Silmät ristissä seisoin kahvinkeitinhyllyn edessä ihmettelemässä runsauden pulaa ja pähkäilemässä, paljonko olen valmis sijoitttamaan.
Kahvinkeitin on päiväni tähti ja keittiön sydän. Ilman kahvia on päivä varmasti pilalla. Keittimeen voi upottaa rahaa parista kympistä pariin sataan helposti, ja jokaisella keittimellä on omat jekkunsa. Mukaan tarttuneesen keittimeen iskin silmäni heti, mutta valintaa piti kuitenkin pohtia pitkään.
Ensimmäisen oman keittimeni sain vanhemmiltani nimipäivälahjaksi esikoisen ollessa vuoden vanha. Hovawartin pentumme oli silloin pinkonut pitkin keittiön tasoja ja hajottanut silloisen anoppini keittimen, ja olimme jo viikon ajan käyneet vanhemmillani keittämässä päivän kahvit termariin ja kantaneet ne termarissa kotiin. Nimipäivä kahveille kutsuessani pyysin heitä keittämään kahvin ja tuomaan tullessaan. Kahvin sijaan he toivatkin keittimen. Se oli Philipsin keitin termospannulla.
Kolme vuotta sitten tuosta keittimestä hajosi virtakytkin, ja toivoin vanhemmiltani joululahjaksi uutta termospannullista keitintä. Paketista löytyi aattona Tefalin keitin kahden vuoden takuulla. Kestihän tuo keitin hieman yli takuun ajan, ja hajosi tottakai juuri näin joulun alla...
Niinpä seisoin hyllyn edessä miettimässä, mitä todellisuudessa päiväni tähdeltä tahdon. Ostanko vain kahdenkympin keittimen, ja toivon joululahjaksi uutta? Vai ostanko sellaisen, minkä tahdon? Haluanko lasipannun vai termospannun? Paljonko olen valmis sijoittamaan?
Ja niinpä kannoin kotiin Phillipsin termospannullisen kahvinkeittimen kahden vuoden takuulla ja automaattisella virran katkaisulla. Eipä tarvi enää muistaa keitintä sammuttaa. Enkä vieläkään ollut valmis vaihtamaan termospannuani lasiseen. Termospannussa kahvi pysyy lämpimänä, muttei pala pohjaan. Päivät on taas pelastettu.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti