sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Aarteita pöytälaatikossa


  Sinulle                                                                                                                             16.3.2009

Yleensä kirjeet kai aloitetaan kysymällä, mitä kuuluu. En nyt tee niin, koska ei tarvitse. Tiedän muutenkin. Et ehkä usko tätä, tai itse en ainakaan sinun sijassasi uskoisi, mutta minä olen sinä. Meitä erottaa vain vuodet.

En kirjoita sinulle kertoakseni, mitä voisit tehdä toisin. Niitäkin asioita on varmasti monia, mutta sen kertomisesta ei olisi hyötyä. Sinä teet kuitenkin niin kuin parhaaksi näet. Minä elän seurauksien kanssa. Kirjoitan sinulle antaakseni ripauksen toivoa, ja luottamuksen siihen, että elämä jatkuu. Sinunkin. Tiedän, että elämäsi jatkuu, olenhan minä tässä. Jos se ei jatkuisi, ei minuakaan olisi.

Ehkä haluaisit tietää, onko kärsimyksesi minkään arvoista, ehkä kaipaisit lupauksen aarteesta sateenkaaren päässä. Ehkä haluaisit tietää, missä minä olen nyt. Toteutuivatko sinun unelmasi. Unelmat muuttuvat. Osa niistä särkyy, mutta uusia tulee tilalle. Kun ovi suljetaan, aukeaa ikkuna. Sinäkin tiedät sen. Olet sen jo nähnyt. Yksikään koettelemuksesi ei mene hukkaan. Jokainen antaa sinulle jotain sellaista, minkä avulla voit ymmärtää maailmaa paremmin.

Sinun kohtalosi on olla minä. Ehkä minä saan vuosien kuluttua vastaavan kirjeen kuin sinä nyt. Silloin minun kohtalonani on olla hän. Sekavaa, eikö totta? Nähtyäni sinun elämäsi ja omani siihen lisäksi, uskon vakaasti siihen, että kaikki on ennalta kirjoitettu. Meille jää vaan asenteemme valitseminen. Kaikki on niin kirkasta tai synkkää kuin itse kuvittelemme.

Oli aikoja, jolloin minä kyseenalaistin kaiken sen, mihin sinä niin vakaasti uskot. Silti tai ehkä juuri sen vuoksi haluan vakuuttaa sinulle, ettet ole yksin. Sinulla on Hänet ja enkelit. Ne eivät tosin näytä valkoisilta, saatikka kohoa siivilleen, ainakaan ihmisten nähden. Mutta tunnistat enkelin sellaisen kohdatessasi. Kuuntele niitä. Totuus ja lohtu löytyvät aina sieltä, mistä vähiten uskot niitä löytäväsi. Uskon kyseenalaistaminen kuuluu ihmisluontoon. Tulee aikoja jolloin sinä liityt kuoroon joka huutaa: ”Jos on Jumala, miksi kaikki tämä pahuus?!” Siitä ei tarvitse potea syyllisyyttä. Edes myöhemmin.

Sinä tiedät, mistä löydät toivon silloin kun sitä eniten tarvitset. Tarraa niihin koulun aamunavauksen sanoihin ja roiku niissä. Älä jätä käyttämättä tarjottua apua. Sinun hätäsi ei ole niin piilossa kuin luulet. Minun lisäkseni muutkin ovat nähneet. Eikä kukaan käytä sitä sinua vastaan, vielä. Ja kun se päivä tulee, on sinulla tarvittavat resurssit selviämiseen.
Halusin vain sanoa, että maailmassa on hyviäkin ihmisiä. Löytyy niitäkin, jotka eivät petä luottamustasi. Sinä tiedät, mistä heidät löytää, kun se aika tulee. Sinä saat ihmiset puolellesi milloin vain päätät haluta. Kunhan vain löydät oikeat ihmiset. Luokan sisäpiiri ei välttämättä ole sitä, mitä haluat, vaikka niin luulisitkin. Sekin on silti mahdollista, mikäli se on sitä mitä todella haluat. Sinulla on taito saada ihmiset pitämään itsestäsi. Älä hävitä sitä. Jonain päivänä sinäkin ymmärrät, mistä puhun.

Halusin vielä kertoa, että olen saanut kaiken, mitä olen halunnut, kaiken mistä olen unelmoinut. Mikä vain on mahdollista, kunhan sen eteen on valmis tekemään työtä. Unelmat on vain valittava tarkkaan. Kun minä sanon saaneeni kaiken, minkä olen halunnut, vain harvat kuulevat sarkasmin. Kolikolla on kääntöpuolensa. Silti unelmien toteutuminen on sen arvoista.

Niin monet kerrat olen toivottanut luokkatoverisi helvettiin. Ja silti minun on myönnettävä, että ilman heitä en olisi tässä. He pelastavat sinutkin, vaikket sitä nyt uskoisi.

Anna itsellesi anteeksi. Olet tehnyt kaiken voitavasi, tulet aina tekemään. Joskus se ei riitä. Ja silti se ei ole sinun syysi. Ja vaikket sitä usko, tulee päivä jolloin haluat palata kotiin.

SanKari

Ps. Pikkukivet eivät sovi ranteiden viiltämiseen. Jos on aivan pakko, hae askartelukaapista sakset. Kivien kanssa näytät vain todella tyhmältä.

Pps. Mörötkin muuttavat pois kaapista, kunhan aikaa kuluu.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti