keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Yksityistä perusopetusta

Pitäisiköhän sitä opetella kirjoittelemaan luonnoksiin ja julkaista sieltä silloin, kun tuntuu, ettei mitään uutta kirjoitettavaa ole? Tänään näyttäisi olevan pinnalla olevia mielenkiintoisia uutisia nimittäin useampi, ja kotonakin on taas sattunut ja tapahtunut...

Haluan kuitenkin pohtia tasa-arvoista ja maksutonta perusopetusta. Jälleen kerran. Yle uutisoi tänään "Näin viisas vanhempi tekee" - OAJ: Vanhemmilla syytä valita asuinpaikkansa kuntien koulutustarjonnan perusteella (Yle, 19.11.14).

Yhä suurempi osa kunnista menee opetuksesta sieltä, missä aita on matalin. Mitään "ylimääräistä" ei perusopetukseen ole tarjolla. Tuntikehys supistetaan lain määräämiin minimitunteihin, vieraita valinnaisia kieliä ei tarjota (tai tarjotaan, mutta aloitusvaatimuksena niin suuret ryhmäkoot, etteivät ne voi toteutua), painotukset ja erikoisluokat lakkautetaan, jakotunneista luovutaan ja ryhmäkoot kasvatetaan tappiinsa.

Kaikki perusopetuksen retket on vanhempien lompakon varassa. Jos ei sen oman perskohtaisen, niin sitten vanhempainyhdistyksen. Kaikki koulun extratoiminta lähtien nyt vaikka välituntivälineistöstä, näytelmien puvustamisesta ja liikuntatuntien suksista aina käsityötarvikkeisiin on oikeastaan vanhempien lompakon varassa joko suoraan tai välillisesti myyjäisiin käytettynä aikana ja rahana.

Samaan aikaan yksityinen sektori on haistanut vanhempien tarpeen saada lapsilleen laadukasta opetusta. Rahalla saa. Kaikki muistavat kyllä maksulliset abi- ja preppauskurssit, mutta nyt saa rahalla perusopetukseenkin...

Mä en oikeasti tiedä enää, pitäisikö itkeä vai nauraa. Ei. En ole tyytyväinen kaupunkimme toimintaan yleisellä tasolla. Sen sijaan omien muksujeni kohdalla olen tänä syksynä ensimmäistä kertaa tyytyväinen kaikkien kolmen koululaisen osalta. Näillä on ihanat opet, jotka vielä jaksavat eriyttää opetusta myös ylöspäin. Ja jos näiltä opeilta viedään mahdollisuudet eriyttämiseen, täytyy mun varmasti tehdä se jälleen kerran itse. En maksa opettamisesta ulkopuoliselle.

Meillä on kotona käytetty oppimisen tukena ja motivaation lähteenä mm. WSOY:n Oppi ja Ilo-sarjaa, erilaisia tekniikka- ja tiedeleluja, lauta- ja pc-pelejä, lasten tietokirjoja ja jopa Olipa Kerran -piirrossarjaa. Materiaalia on etsitty sitä mukaa, kun lapset ovat jostain kiinnostuneet tai jonkun asian oppimisessa on ollut vaikeuksia.

Silti jään väkisin miettimään, onko lasten koulumenestys oikein ulkoistaa vanhempien lompakolle. Jos koululla olisi käytössä materiaaleja samalla skaalalla, pääsisikö kärryille joku sieltä jo pudonnut, pysyisikö kyydissä joku juuri putoamassa oleva, löytyisikö motivaatio ja ilo oppia jollekin sen jo menettäneelle?

Vaikka meidänkin kaupunkimme on ystävällisesti päättänyt leikata tunnit minimiin, on täällä sentään vielä toivoa toisen asteen koulutuksen saamisesta kotoa muuttamatta. En kai voi muuta kuin maksaa maksuttomasta perusopetuksesta sekä koulun tarvitsemat retkirahat ja extravälineet (mitä nyt kulloinkin vanhempainyhdistyksiltä ovat vailla) että varsinaisen materiaalin vielä kotiin, jotta lasten into säilyisi.

Liekö siinä syy, miksi vanhemmat ostavat perusopetuksen lapsilleen yksityiseltä sektorilta. Kuntien systeemi mättää pahasti.

11 kommenttia :

  1. Mun mielestä on aika pienesti esillä se seikka, mikä se kuntien systeemi on. Rahahan se, tai ettei sitä ole. Jos kunnan kassa on tyhjä niin minimiinkin pääseminen on aika tuskaista. Kunnat ovat tällähetkellä lähes kaikki kriisitilassa talouksineen, moneenkaan vaatimukseen (edes minimiin) ei edes pystytä vastaamaan. Terveydenhuolto, koulutus,vanhukset, sairaat. Paljon on tarvitsijoita ja jokaiselle vähän lieneen parempi kuin jollekin enempi ja toiselle ei yhtään? Ideaalissa maailmassa olisi tietysti paljonkin vaihtoehtoja opetuksessa, mutta kovin ovat kansalaiset huonoja lämpenemään sille kunnan kassankin kasvattamiselle. Yritykset tuottavat kunnalle verorahoja, mutta moniko käyttää esim paikallisia yrityksiä vai mennäänkö suuriin kauppaketjuihin? Kunnallisveron nostokin on sama kuin heittäisi jotain lehmänpaskalla naamaan, kaikki sen haluaa väistää. Joo, maailmassa on virhe, mutta mitähän sille pitäisi tehdä? Siis, for real?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rahastahan tässä kaikessa loppuviimeksi on kyse. Meillä systeemi on esim. se, että kouluisännät saivat kenkää ja tilalle tuli sähkölukot (jotka huhupuheiden mukaan eivät toimi). Kyytiä sai myös erityisopet ja koulunkäyntiavustajat. Koulunsa aloittavat tasapäistetään isoihin laumoihin, jos näyttää, että jonnekin tulisi vahingossa pieni luokka, ei siihen kouluun ykkösiä oteta ollenkaan... No. Vielä ei ole puolitettu käsipyyhepapereita, vink vink.

      Terveyskeskukseen ei täällä enää tälle vuodelle saa lääkäriaikaa.

      Vanhuksilta vietiin ilmaiset aamu-uinnit, mutta käsittääkseni omaishoitajien asemaa parannettiin, tai ei ainakaan heikennetty.

      Samaan aikaan jouluvaloihin pantiin viisinumeroinen summa lisää ja Uutena Vuotena edelleen ammutaan rahaa taivaalle.

      Ei nämä helppoja juttuja ole. Kelle antaisi ja keltä ottaisi, jos ihan itse joutuisi kukin päättämään...

      Poista
    2. Niinpä - ja sitten kun ajattelee, että joku kulttuuri nyt olis sellainen josta vois karsia ilman että kenenkään tiedätkö fyysisesti henki niistä vaarantuis seurauksena (vrt sairaalat tms) mutta sitten kun ajattelee että sekin ala työllistää ihmisiä, joilla on perheitä, jotka sitten kärsii taas. Että on vaikeeta! Ai onko teillä kaupungin ilotulitus? Meillä on "kaupungin" eli se pidetään kaupungin yhteisenä mutta sen maksaa yrittäjät omista pusseistaan kimpassa :)

      Poista
    3. Näin mä oon käsittänyt, että kaupunki tuon maksaa... Saatan olla väärässäkin. Jouluvalot sentään tiedän varmaksi :)

      Poista
  2. oi, perustetaan mouhauskerho!

    Tasa-arvo ei välttämättä toteudu edes yhden kaupungin sisällä, ihan hirvittävän paljon jää vanhempien aktiivisuuden ja tiedon varaan.
    Opetuksen eriyttäminen varsinkin ylöspäin todella haastaa opettajaa, varsinkin jos luokka on kaikinpuolin hyvin heterogeeninen (koettu).
    Maksuttomuus ei todellakaan toteudu, joten sitä on ihan turha mitenkään alleviivata: jos minkämoista välinettä on vain hankittava.

    Ajattelin, että ei tuota opetuksen yksityistämistä voi oikein rajoittaa(kaan), koska toki kuluttajalla pitää voida olla mahdollisuus hankkia myös sellaista palvelua. Vähän siihen malliin, että jos ei itse ehdi hoitaa lapsiaan (vaikkapa työtilanteen takia), hankkii vanhempi rahalla lastenhoitopalvelua, jos ei ehdi /osaa /pysty tukiopettamaan lapsia kotona, pitää myös sellaista palvelua voida hankkia.
    MUTTA: lähtökohtaisesti perusopetuksella pitäisi olla riittävä määrä resursseja niin, että kaikilla oppilailla lähtökohdistaan riippumatta on mahdollisuus oppia hyvin perusopetuksen vaatimat asiat. Pitää olla resursseja eriyttämiseen ja tarvittavaan tukeen, pitää olla niin, että periaatteessa maksullista opetuspalvelua ei tarvita. (vaikka sitä olisikin tarjolla)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tuota yksitäistämistä pidä kieltää, mutta pelottavaa on se, että sille on oikea tarve. Jos ois rahaa niin kuin on mieli, niin palkkaisin varmaan minäkin jonkun näille omaksi opeksi. Kun ei ole, niin opetan aukot itse... Se vaan harmittaa, että väkisin asetetaan tässä jo alakoululaiset eriarvoiseen asemaan.

      Mä ymmärrän, että ihan ensiksi koulussa tingitään ylöspäin eriytyksestä (meillä Toinen oppi kahden ekan vuoden aikana vain lukemaan Akkaria SALAA pulpetissa...), mutta nyt kärsii jo ne oikeatkin tuen tarvitsijat, eikä keskiverto opi sitä mitä pitäisi.

      Tai jos koulu olisi edes turvallinen paikka säilyttää lapsia päivän ajan, mutta kun sitäkään se ei ole.

      Poista
    2. juuh, toinen meidän yläkouluikäisistä luki "salaa" läpi koko alakoulun; kyllä ope tiesi mitä se siellä teki, mutta kun ei ollut häiriöksi, eikä ollut aikaa... (lapsukainen luki lukemisen puutteessa mm. Uuden Testamentin, tai ainakin suurimman osan siitä...) Tämä lapsukainen hymyili ja melkein kehräsi yläkoulun ensimmäisen syksyn - kerrankin oli haastetta ja tekemistä.

      Minua huolestuttaa kaikkein eniten se, miten suuri kuilu voi olla yhden kaupungin sisällä eri kouluissa. Miten takamatkalta (suoraan sanottuna) jotkut lapset joutuvat ponnistamaan. Se ei ole oikein.
      Ja kauhistuttaa se, miten erilaista (-tasoista? -arvoista?) opetus ja koulut ovat eri puolilla Suomea.

      Poista
  3. Miksi siis maksamme veroja, kun kaikki pitäisi sitten kuitenkin hoitaa yksityisen kautta? Jos tämä maa on siihen menossa, että kaikki yksityistetään, niin kyllä sitten verojenkin pitäisi pienentyä, kun ei niillä saa enää mitään vastinetta... Ärsyttävää..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Miten on onnistuttu tämäkin elvytys ryssimään 90-luvun tapaan, eikö mitään ole opittu?

      Poista
    2. Miksi 90-luvusta olisi mitään opittu? Rahan kanssa puljaamisessa on yksi ongelma, joka on ylitse muiden ja se on: - Sitä ei koskaan ole tarpeeksi. 1990-luvusta ei kukaan oppinut yhtään mitään, paitsi sen että tää ei tule niin rytinällä eteen, kuin silloin.

      Mutta ei me lama-ajan lapsetkaan olla opittu säästeliäiksi ja kulutusjuhlan aikana ei edes mietitty, että pitäisikö säästää, ennemmin tehtiin velkaa, vaikka vanhemmat varoittelikin, ettei koskaan kannata elää velaksi, sillä velalla elämisen hinta on kova.

      Nyt maksellaan velkoja ja virheitä. Yksi totuus on kuitenkin olemassa: - Ihminen ei osaa käyttää rahaa. Poikkeuksellisia yksilöitä on olemassa. :D

      -Myy-

      Poista
  4. tasavertaisuus ei varmaan tässäkään asiassa toimis,kun on kuitenki niitä köyhiä ja vähä-varaisia :(

    VastaaPoista