On sirkusjumppaa, kirjastoa, uimahallia, retkeilyä, pienoismallia (ja nyt tietysti figuja ja jopa muita roolipelejä) ja tietysti maalla kyläilyä ja sen myötä hevosia. Välillä ihan jopa ohjattuja tunteja appivanhempien lompakosta...
Täystuho lähti reissuun heti ristiäisten jälkeen ja tuliaisiksi saatiin kuvia täällä käytettäväksi. Kivaa, eikö totta!
Ensin kuulemma vähän jännitti, mutta kivaa oli ollut. Kaikki lapset siis enempi vähempi säännöllisesti ratsastaa. Ja tykkää.
Kuvien katselu saa mutkin hinkumaan takaisin selkään, edellisestä kerrasta on vierähtänyt reilut neljä vuotta. Ehkä joskus mäkin vielä.
Mutta harrastavat kuitenkin! Ei kaiken tarvikaan olla tavoitteellista; mä oon ihan yllättynyt että ylipäätään löytyy vielä harrastusryhmiä, joissa harrastaminen ei ole tavoitteellista. Kun tuntuu, että niin monessa harrastuksessa se tavoite X on olemassa... ja hirveän pienenä jo aloitetaan.
VastaaPoistaJa sitten tuo rahakysymys... minusta lasten harrastuksilla lypsetään uskomattomia määriä! Kyselin kesällä, josko lähistöltä löytyisi lastentanssiryhmää tms. mihin tuo 3,5-vuotias olisi mahtunnut mukaan, koska kovasti olisi innostunut käymään jonkinlaisilla hauskoilla, leikkimielisilläkin tanssitunneilla. Yksi taho niitä sitten järjestikin, mutta ottavat noita -11 syntyneitä sisälle vasta ensi vuonna... Ehkä ihan hyvä niin, selvisi nimittäin että ko. harrastus olisi maksanut 146 euroa lukukaudelta, siis syksystä loppuvuoteen! Plus sitten tarvittavat kamppeet (eivät mitenkään hintavia tosin) päälle. Siis 45min per viikko, ja tuollainen summa :O Meinasin perseelleni lentää (anteeksi karkea ilmaisuni) tuon kuullessani.
Ihanaa että teillä harrastetaan, ja mielenkiintoisia harrastuksia kuulostaa olevan joukossa! :)
Tuo sirkusjumppa (60min kerran viikossa) maksaa 260€/lukukausi... ei kyllä mitään ohjattua halvalla saa :/
PoistaNää mun muksut ei niin järin liikunnellisia ole, joten turha mihinkään tavoitteelliseen touhuun lähteä. Tulis vaan paha mieli kaikille. Mutta liikkumisen ilo on sentään löydetty näille, pääsääntöisesti ohjatun toiminnan ulkopuolelta.
Meillä tyttö oli tippa linssissä, koska "kaikilla muilla on joku harrastus, ne käy pelaamassa tai tanssimassa, ja (nimi tähän) harrastaa telinevoimistelua!" siinä sain sitten selittää rakkaalle lapselleni, että kun kaikki harrastukset ei ole sellaisia, joissa käydään jossain keskuksessa tekemässä asiaa X kerran/pari viikossa. Esimerkiksi meidän asukastalolla oleva askartelukerho voidaan laskea harrastukseksi myös, siellähän käydään säännöllisesti ja edetään systemaattisesti :) Samalla lailla, kun pokemonkorttien keräily, hän pelaa liigassa joka pelaa joka torstai eräässä Helsingin roolipelikaupassa. Se ahaa! elämys oli hieno, nyt hän on ylpeä kun kysytään: "mitäs sinä harrastat?" hän vastaa: "harrastan pokemonliigaa ja askartelua!" :D Pienemmälle muksulle ei tosin ole vielä kehittynyt mitään säännöllistä, kovasti kiinnostaa seinäkiipeily.... Se onki semmonen mamman oma apinanpoikanen <3
VastaaPoista_Johis_
Muistan, että itelleni oli pienenä kan kova paikka nuo harrastukset. "Kaikilla" muilla tosiaan oli hienoa ja kallista, oli laskettelua, taitoluistelua, ratsastusta, voimistelua, tanssia... Niin. Mä asuin kirjastossa, kävin uimahallissa, hiihdin, luistelin, rullaluistelin, pyöräilin, kirjoitin, keräsin postimerkkejä. Siis sen jälkeen, kun 90-luvun lama vei ratsastuksen.
PoistaMiksi harrastuksiksi mielletään vain ohjattu toiminta?