Ihmeellistä asiaa

Olenpa tässä jaksanut kummastella kahdessa isoimmassa tapahtuneita muutoksia.

Esikoinen tuli kotiin koulusta tuossa muutama viikko sitten ihan riemusta kiljuen: "Opettaja antoi mulle nelkytsivua ylimääräisiä matikan tehtäviä!" Okei. Teki mieli kaivaa kuumemittari. Sen täytyy olla sairas. Vähintäänkin. Vakavasti.

Esikoisen suhde matikkaan on aina ollut hankala. Murtoluvut on väännetty rautalangasta (ihan kirjaimellisesti), uuden jakokulman opettelin itse ja opetin tytölle. Sanallisten tehtävien parissa meillä on käytetty lukematon määrä iltoja, kuvien palikkarakennelmia (montako palikkaa kuvassa olevaan rakennelmaan tarvitaan?) on rakennettu pienten puupalikoilla, jotta on palikat saatu laskettua... ja aina on itketty, kun on niin vaikeaa, ei osaa eikä ainakaan ikinä opi.

Sitten se keksi tahtovansa eläinlääkäriksi. Ja sitten joku ihana aikuinen tuli ja sanoi, ettei siitä voi koskaan tulla eläinlääkäriä. Mä suutuin ihan tosissani, eihän kukaan voi sanoa lapselle, ettei siitä voi tulla isona jotain! Kerrottiin esikoiselle, että tottakai voi (onhan niitä opiskelupaikkoja vähän, mutta aina sinne joku sisään pääsee, ja jos joku pääsee, voi Esikoinenkin päästä), mutta tarvii sitten opetella matikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja bilsaa ihan kunnolla ja tosissaan.

Ja että se on tehnyt töitä. Niillä on ns. tasoryhmät, ja tuo on nyt siinä parhaassa ryhmässä. Ja nuo 40 sivua on matikan diplomi, lukuvuosi aikaa tehdä ja tehneet kuulemma saa vielä arvosanaansa plussaa (ja kuulemma stipendin?). Ei niillä kutosluokan arvosanoilla tietysti vielä eläinlääkäriksi pääse, mutta siinä on pohja, jolle rakentaa.

Ja se Toinen. Meidän entisessä koulussa kiusattu reppana. Meidän ovikello soi nykyään ihan jatkuvasti, kun poikaa haetaan ulos. Ja se oli äänestyksellä valittu oppilaskunnan varajäseneksi! Vanhassa koulussa se ei olisi ollut ikinä mahdollista. Vanhassa kodissa ovikello soi jatkuvasti, kun pihassa asuneet luokkakaverit teki kiusaa, soittivat kelloa ja juoksivat karkuun. Vanhassa luokassa sitä olisi äänestänyt vain se yksi kaveri, jos edes se. Nyt se sai toiseksi eniten ääniä pojista ja poikia on luokassa paljon enemmän kuin vain nuo kaksi.

Meillä menee hyvin. Selvästi.