maanantai 19. tammikuuta 2015

Siks meillä ei käytetä mattoja.

Tää on ollut jännä päivä. Rääpäle heräsi lopulta puoli kaksitoista (sitä ennen luonnollisesti olen käynyt viemässä pikkupojat hoitoon ja mennyt jatkamaan nukkumista). Sen jälkeen en sitten ole oikeastaan muuta tehnyt kuin ulissut.

Mä oon varta vasten järjestänyt jonnekin tulevaan jotain mitä odottaa. Jotain ilman lapsia, autoa ja vieläpä ilman sitäkään, että seuraavana aamuna tarvisi herätä kersojen kiljuntaan. Mä oon skipannut jutun toisensa jälkeen järjestelyvaikeuksien vuoksi, jotta tuon yhden kerran varmasti saan ja varmasti pääsen. Niinhän siinä sitten kävi, niin kuin aina. Meni matto jalkojen alta ja minä siinä mukana. Kivahan tässä tietysti taas on maata turpa verillä (noin kuvainnollisesti) lattialla. Alkaa tulla tutuksi.

Mä oon nyt sit istunut täällä ulisemassa Kukkavarpaan blogitekstiä ja siellä viitattua Imagen juttua. Vähän olen ulvonut viikon takaiselle vieraskynäilijälleni. Aika paljonkin Chisun, Yön, Juha Tapion, Teleksin ja vaikkapa Sunrise Avenuen musiikeille. Eniten kuitenkin asialle.

Että ei. Mä en voi antaa anteeksi ja ei, mä en lähde samaan tilaan. Mä en pysty. Valitsematta jättäminen on valinta, olen pahoillani.

Edit. 21.1.15
Jos joku vielä miettii, miksi en voi antaa anteeksi tai lähde samaan tilaan, on joskus aiemmin kirjoitettu Rakkaudesta mustelmia peitellessä ja siitäkin, kuinka kulissien takana eletään tosielämien kauhukertomukset.

45 kommenttia :

  1. <3 hiljaseks vetää :( voimia sinulle <3

    VastaaPoista
  2. Mä olen juonut vasta yhden saavillisen kahvia, ...what? Do you need help? Mun sähköposti on mun blogissa jos tulee tarve. I'm here for you. Miks ihmeessä mä kirjoitan englantia....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sähköpostia tulet saaman, kun kuten alla olevasta voi päätellä, vähissä on ne, jotka tietää mitään saati vielä vähemmän tajuaa.

      Poista
  3. Tulee tilanteita, joissa edellisen elämänsä joutuu kohtaamaan, tavalla tai toisella. Anteeksi ei ole pakko antaa, ja aina ei pidäkään. Jotkut asiat vaan ovat sellaisia. Mutta sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, kuten vanha kansa sanoo... Et voi asettaa ystäviäsi asemaan, jossa he joutuvat valitsemaan sinun ja ex miehesi välillä. Ystäväsi ovat tietoisia tuskasta, jonka hän sinulle jätti, ja arvista jotka eivät tunnu paranevan, mutta et silti voi vaatia heitä valitsemaan. Juurikin siksi, että se trauma on sinun, henkilökohtainen ja oma.

    Sanot olevasi järkevä aikuinen.. sanot, että olet hyvä organisoimaan (pakkokin, kuusi lasta vaatii sen) ja että osaat tehdä kompromisseja.. sekin lienee pakko suuressa perheessä, ja olet kasvanut sisarusten kanssa, joten sitäkin kautta tutuksi on tulleet jakaminen ja kompromissit. Kukaan ei vaadi sinua antamaan anteeksi, ellet siihen kykene.

    Ainoa, mitä sinulta pyydetään, on olla se järkevä tasapainoinen aikuinen, joka osaa tehdä kompromisseja. Ei muuta.

    Et voi syyllistää ketään ystävistäsi, jos he ovat tekemisissä exäsi kanssa, se olisi lapsellista ja puhtaasti väärin. Muista, että riitaan tarvitaan AINA kaksi.

    Nyt on tilanne jossa sinun ystäväsi pitkän ajan takaa, on menossa naimisiin, se ihminen, joka tuntee sinut ehkä parhaiten, tai ainakin tunsi ennen. Se ihminen, joka on ollut sinun häissäsi, todistanut lastesi kastetta, ollut elämässäsi ja kokenut kanssasi paljon. Niin pitkän matkan takaa olevat ystävät ovat harvinaisia, ja niistä pitäisi pitää kiinni.. Nyt sanot, että jos ex miehesi tulee paikalle, et voi tulla samaan tilaan?

    Minun silmääni tuo vaikuttaa äärimmäisen lapselliselta, kiittämättömältä ja hyvin itsekeskeiseltä.. Mitä sitten, jos exäsi on samassa tilassa? Mitä pelkäät, että exäsi hyökkää kimppuusi kaikkien ihmisten nähden?? Ei hänelle tarvitse jutella. Mitä sitten, jos exäsi juttelee samoille ihmisille kuin sinä? juhlii samaa asiaa ja on ystäväsi puolesta onnellinen? Et voi väittää, että sinulta revitään matto jalkojen alta sillä perusteella, että exäsi on kutsuttuna myös ystäväsi häihin. Se on elämää, sitä tapahtuu muuallakin, etkä sinä ole ainoa joka on joutunut kokemaan parisuhteessa vääryyttä. Se ei ole syy jättää tulematta hyvän ystävän häihin.

    Se vain näyttää, kuinka itsekeskeinen ajatusmalli sinulla on. Tämä kertoo sen, kuinka edelleen roikut menneisyydessäsi ja et edes halua päästää siitä irti.

    Ystäväsi ei aio tehdä valintaa sinun ja exäsi välillä. Hän ei ole ollut parisuhteessanne, eikä ole aiheuttanut siinä tapahtuneita käänteitä. Hän ei myöskään ole syyllinen siihen, että te ette saaneet asioita sopuisasti hoidettua. Hänen ei tarvitse tuntea syyllisyyttä siksi, että sinä et voi päästää irti menneestä, ja tehdä kompromissia, edes hänen tärkeänä päivänään. Jos joku sen maton sieltä jalkojen alta on vetänyt, niin taisit kompastua siihen ihan itse tällä kertaa.

    - Johanna-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulee niitä perhejuhlia, joissa juhlakalun onni on mun henkistä turvallisuutta tärkeämpi. Niitä tulee monet, tulee rippijuhlia, valmistujaisia, häitä, ristiäisiä. Tulee lastenlasten synttäreitä.

      Mutta tähän en lähde ja se oli etukäteen tiedossa. Jokainen valitsee itse kutsujansa, jokainen kutsuttu päättää itse saapumisensa. Toiset esittää korrektisti sori en pääse, ja toiset no. Valitsematta jättäminen on valinta. Jos minun ystäväni ei valitse, valinta on minun.

      Poista
    2. Piti sanomani vieraansa. Koska tällä kertaa ilmeisesti kyseessä on joka tapauksessa kyse vain puoleen tilaisuudesta, en voi olla edes muka paikalla.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Ja sä tiedät myös mun osoitteen, anytime you need to write!

      Poista
    2. Tää blogi on kyllä melkein parasta, mihin oon perhe-elämän ulkopuolelta ruvennut <3 Sait sit säkin Kitta sähköpostia :)

      Poista
  5. Tuo yhden kommentoijan kommentti vähän aukaisi tapahtumaa, mä olin aamulla ihan pihalla enkä ymmärtänyt mitään, sori Sankari. Ja kaikki sympatiat sulle täältä näin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on sitä tyttöjen välistä ystävyyttä. Jossain kohtaa kyllä kaikkea muuta.

      Poista
  6. Mä ymmärrän sua. Ehkä jonain päivänä tulee juhlat jolloin susta tuntuu, että voitte olla saman katon alla. Se ei ole nyt ja silloin sun ei tarvitse yrittää muuta. Ja jos sitä päivää ei tule niin sitten ei tule. Toivon että saat osaksesi ymmärrystä ja aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, ei tosiaan nyt vielä. Ja tän piti olla tiedossa, kun siitä ennen joulua keskusteltiin. Mä toivon, että kun on nelikon vuoro viettää juhliaan (johan tuo parin vuoden päästä alkaa) niin mä saan juhlille riittävän neutraalin ilmapiirin tehtyä ja että lasten vuoksi siihen kykenen. Noitten kun ei pidä joutua valitsemaan. Niille valitsematta jättäminen ei ole valinta, vaan lapsen on tarkoituskin pitää vanhempiaan yhtä tärkeinä.

      Nistä ihmisistä joihin joskus luotti. No, niin no.

      Poista
    2. äsh.. ja siis sydän ja tsempit oli sankari sulle <3

      Poista
    3. Kiitos Etna, tää on niin tätä.

      Poista
    4. (Ja siis piti sanomani että komppaan kukkavaravasta - tää on taas tätä kun nukuttaa kahta ja imettää kolmatta ja npärää nakkisormilla kännykkäää)

      Poista
    5. Aika lähellä toisiaan täällä onneks melkein kaikki on ;)

      Poista
    6. Siis Etna, älä vie multa kaikkea! :D <3

      Poista
    7. Jos te tahotte reaaliaikasena vääntää kättä, niin mulla on se naamakirjakin :D Yritän siivota tuota eteistä kuvaus kuntoon, olis kamera ja ois palat paikoillaan, mut mihin ihmeeseen mä tuon tavaran hävitän ja monetko villasukat per laps pitää olla? (Silleen ihan asiasta kukkapurkkiin)

      Poista
    8. No ei kupla tuossa sunkaan kommentissa vikaa ollut tällä kertaa :D (Ja mulla on just omaa pikkukivaa vääntöä fb:ssä, tosin ihan muista aiheista, joten jätän väliin.. mun piti mennä tänään ajoissa nukkumaankin ja ommella se kastelahja, mut pah, mitä vielä)

      Poista
  7. Ei näistä ulkopuolinen mitään ymmärrä eikä tarvikaan, mut ku narsistien tuki ei ku uhrien tuki palstalta eksyy tänne ja on niin totta että ollaan niin uhria niin uhria. Jos let jo naimisissa toisen kanssa ja vielä monen lapsen äiti, olet vastuullinen tepissasi tarttumaan tähän hetkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus se tähän hetkeen tarttuminen on sitä, että kieltäytyy viimeisestäkin potentiaalisesta manipulointikanavasta ja pistää siteet vanhaan poikki. Ja joskus vanhasta luopuminen tekee kipeetä, vaikka olis kuin oma valinta.

      Poista
    2. Täsmennetään vaikka niin, että eteenpäin pääseminen ei ole mahdollisa niin kauan kuin täytyy jumittaa samoissa ympyröissä exän kanssa. Sama paska hierotaan vaan naamaan uudestaan. Saa se silti tuntua pahalle, että vanha ystäväpiiri haluaa elää kuvitelmassa, jossa kaikki on niin kuin vanhoina hyvinä aikoina, sen sijaan että jatkettais yhdessä eteenpäin.

      Poista
    3. Oisko pitänyt päästä eksästä yli, ennen kun alkaa perustaa uusioperhettä? Vika ei oo sun kavereissa tässä tapauksessa.

      T: Anonyymi n. 2.

      Poista
    4. mut ku ei se eksä siitä mikskään muutu. Itselles ja lapsilles teet hallaa, kun menneissä möyrit. Olen elänyt kaiken tuon. Teki hyvää, kun osasin päästää irti. Jaksuja sullekin.

      Poista
    5. Irtihän sitä ollaan päästämässä, nyt niistä viimesistäkin rippeistä, kun silmät aukeaa vihdoin ;) Tekee hyvää, vaikka sattuu.

      Poista
    6. Ja ano2, Niin kauan, kun on yhteisiä lapsia tai yhteistä mitään muutenkaan, on jumissa. Sääli, että sen tajuaa liian myöhään. Juristit ja sossut hoitaa sitä virallista yhteistä...

      Poista
  8. Saat kaiken kuulostamaan siltä, että tämä sinut kutsunut henkilö olisi kutsunut sinut häijyyttään ja ilkeyttään omaan juhlapäiväänsä.
    Taidat olla niitä naisia, joka odottaa, että kaikki sun kaverit vihaa sun eksää edelleen, vaikka teidän erosta on aikaa melko kauan. Sinä olet katkeroitunut, mutta et voi velvottaa ystäviäsi katkeroitumaan hänelle.

    Olen seurannut blogiasi jonkun verran ja kysyisin: - Mitä oot mahtanut tehdä, jos ystäväsi viettävät mielummin laitokseen kuuluvan narsistin kanssa aikaa, kun sinun kanssasi, joka olet olevinasi järkevä ja tasapainoinen perheenäiti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En vihaa exää. Enkä minä missään ole myöskään käyttänyt sanaa narsisti. Toiset saa vastaavassa tilanteessa lähestymiskieltoja. Toiset syytökset itsekkyydestä...

      Mitä olen tehnyt? En ole kulkenut bileissä toistensa jälkeen vaan siivonnut sirpaleita lapsista. Meillä on käräjäoikeuden määräämänä lasten vaihdot julkisilla paikoilla. Ja silti ne ei mene putkeen.

      Vanha kaveripiiri ei ole valinnut mitään. Minä olen. He eivät halunneet valita, eikä heitä voi siihen pakottaa. (Järkevä ja tasapainoinen, minä? Vain suhteessa lapsiini.)

      Poista
  9. Jos tämä kutsuja, ilmeisesti morsian oli sun ystävä, niin tuskin on enää. :D Suorat syytökset siitä, että se kelmi otti ja kehtasi mennä kutsumaan sun eksäsi ja nyt sitten otat ja pilaat heidän ilonsa. Toivottavasti ottavat tän mauttomana vitsinä ja kiertävät tommosen "ystävän" kaukaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, tuskin kutui ilkeyttään. Ja varmasti tiesi kutsuessaan, mikä mun reaktio siihen on. Jos niiden ilo siitä menee pilalle, että säästän heidät (ja itseni) paljon suuremmalta mielipahalta... no, se on ikävää.

      Mitään yhteistä meillä ei koskaan ole ollutkaan, joskus se oli ainoa, mistä oltiin samaa mieltä. Enää ei varmaan edes se.

      Poista
    2. Jos mä olisin toi morsian, niin ton lukemisen jälkeen voisin olla oikeutetusti vihanen loppuelämäni.

      Poista
    3. Tuon vastauksen? Sekin on kaikki jo puhuttu läpi. Vai tekstin? Siinä nyt... vihainen varmasti, mutta oikeutetusti? Se matto kun meni, sitä ei vedetty. Ja valitsematta jättäminen on valinta siitä, että valinnan tekee joku muu.

      Poista
    4. Toistat valintaa kerta toisensa jälkeen. Itse olen eronnut, mutta meillä on eksän kanssa edelleen yhteisiä kavereita, vaikkei missään tekemisissä olla. Enkä IKINÄ asettaisi ketään siihen tilanteeseen, että joutuisivat valitsemaan tai valitsematta jättämään ystäviensä välillä vain, että me erottiin. Siksi tuo henkilö on oikeutettu olemaan vihainen. Koska hän ei tehnyt valintaa, niin sinä sitten otit päätit hänen puolestaan.

      Poista
    5. Niin. Sinä olet eronnut :) Tuskin samoista syistä kuin minä. Pelkäätkö exääsi? Pelkäätkö kuollaksesi? Jos kyllä, miten ystäväsi mene sinun henkisen ja fyysisen koskemattomuuden edelle? Jos et, olet vain eronnut, etkä tiedä tästä tilanteesta mitään. Ensimmäisessä tapauksessa hyvät neuvot (aiheelliseen) pelkoon ovat tervetulleet. Jälkimmäisessä tapauksessa suu kiinni.

      Poista
    6. Sinun ja sen asian toisen osapuolen pitäisi ehkä selvitellä hieman asioita. Ei, en pelkää eksääni.

      Poista
    7. Toisella osapuolella on tiedossa jatkuva henkinen ja fyysinen väkivalta. Jatkuu aina vain ja edelleen. Aikamoinen ystävä se, joka olettaa jonkun odottavan pahoinpitelyä riemusta kiljuen ja hymyssä suin.

      Poista
  10. Mä en ymmärrä yhtään miksi kirjoitus tekisi ketään vihaiseksi, paitsi Sankarin puolesta olemaan. Anonyymit ovat itse niin kamalan hyviä neuvomaan muita, mutta eivät itse älynväläyksiään edes pysty allekirjoittamaan! *rutistus*

    VastaaPoista
  11. Häät ovat morsiamen ja sulhasen juhla. Rippijuhlat ovat ripille pääsevän juhla jne. Narsistista toimintaa reagoida juhliin omilla ongelmilla., Piste.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Siksipä vaustakseni oli tiedossa ja etukäteen. Ihanaa, että löysivät toisensa ja saavat toisensa. Ikävää, etten voi olla läsnä, mutta tuskinpa heidän kutsulistalleen poliisipartio kuuluu, vaikka sekä minä, mieheni että exäni kuulumme, ja alkoholi loistaa tarjoiluissa tai ainakin omissa pulloissa.

      Poista