Kello käy

Heräsin lauantaina ihmettelemään, että koskas niitä kelloja kesäaikaan tänä vuonna siirrettiinkään. Oli aika karua huomata, etten ollut ihmettelemässä hetkeäkään liian aikaisin. Tunnilla siirto ei tuntunut meillä oikeastaan missään, mutta onhan se silti hyvä pitää kellot naapurin kanssa samassa ajassa, voi olla että siirtämättömyyden olisi hyvinkin pian arjen koittaessa huomannut.

Tai ainakin Toinen huomasi, kun maanantaina kotiutui pääsiäisreissuiltaan. Pienet menivät nukkumaan ihan kiltisti oikeaan aikaan (klo 20) ja tytöt sanoivat yhtälailla hyvät yöt ihan oikein kesäajassa (klo 21). Toinen nyt yleensäkin kömpii nukkumaan mitään huutelematta tyttöjen kanssa yhtä aikaa. Kymmentä vaille kymmenen havahduin pyykkiä laitellessani siihen, että Toisen ovi on auki, valot päällä eikä se sängyssäänkään ollut. Kurkistus osoitti Toisen lukevan ihan tyytyväisenä Akkareitansa huoneensa lattialla.

Kyllä tuli taas katsottua poikaa hölmistyneenä ja kysyttä: "Mitä sä oikein teet?" Takaisin sain ihan yhtä hölmistyneen: "No nääthän sä, luen näitä Akkareita." Oli Toinen todella hämmentynyt, kun kerroin mitä kello on. Osoitti raasu herätyskelloaan, että eikä! "Joo-o", tuumasin, otin kellon ja käänsin sen oikeaan aikaan. "Näitä käännettiin viikonloppuna." Toinen totesi siihen vähän ihmetelleensäkin, miksi tytöt niin aikaisin nukkumaan lähtivät... jepjep.

---

Kaksi asiaa on meidän perheen sujuvalle arjelle välttämättömät. Kalenteri ja Kello. Tälle vuodelle jätin kalenterin ostamatta, kun riittävän isoja seinäkalentereja ei kerta kaikkiaan myydä missään. Liian pientä en pelkästä periaatteesta osta. Tammikuulle ja helmikuulle askartelin Esikoisen kanssa oikein hienot A3-kokoiset kalenterit, sarakkeet jokaiselle päivälle jne.

Pidemmälle ei sitten projektissa koskaan ehditty. Nyt meillä ei ole kalenteria vaan vieläkin luovempi ratkaisu. Kalenterin paikalla roikkuu A3-kokoinen paperi tekstillä "I can do it" ja sille kiinnitetään kalenterimerkinnät post-it-lapuilla. Toimii, Ja näkyviin mahtuu näin useampi kuukausi kerrallaan, mikä on tietysti ihan luksusta. Parhaillaan meillä läiskitään menolappuja kesäkuulle...

Kellolla taas pysytään arjessa kiinni. Meillä jo (melkein) kaikki tietävät, mitä tapahtuu mihinkin aikaan, koska suunnilleen on ruokaa ja milloin mennään nukkumaan. Ilman kelloa kalenteri olisi turha.

---

Se on kyllä todettu, että aikaa on ihmisellä aina liian vähän. Vielä en tiedä onko aikavarkaista pahin kello vaiko kalenteri.