tiistai 24. kesäkuuta 2014

Arjen logistiikkaa, osa 2 Aikataulut

Jokaisella lapsiperheellä lienee omat rutiininsa, joita noudattaa. On aika heräämiselle, syömiselle, päiväunille, yöunille jne. Niitten lomaan sitten ripotellaan päivän muita juttuja, leikkejä, siivousta, kauppareissuja ja mitä nyt milloinkin on kalenteriin sitomatonta.

Mutta yrittäkääpä täyttää kalenteri (tai oikeastaan pitää se tyhjänä...)

Arvatkaapa montako kertaa esimerkiksi neuvolan takia on joutunut järjestämään koko kalenterin uudelleen, koska siellä ajat eivät vain pidä. Ja pahimmillaanhan sinne on mentävä just nyt ja heti.

Sovit yhdelle lapselle fysioterapian muka tyhjälle päivälle, jolloin lapsi muka varmasti on kotona ja muita muka varmasti ei tarvitse ottaa mukaan. Huomaat raahaavasi kuitenkin mukana niitä muita tai joutuvasi perumaan ajan, koska joku on kuitenkin vienyt juuri sen lapsen jonnekin, eikä tietoakaan koska se lapsi tulee takaisin.

Onhan näitä. Ja nyt kun kynsin ja hampain tarraan siihen, että elokuussa on kaikki päivät "varattu" tyhjiksi (pois lukien koulujen alkaminen), niin eiköhän kaikki yritä saada niitä tärkeitä asioitaan juuri niille tyhjille päiville. Mikä suuri järkytys, kun sanon, ettei käy. Joka ainut meno siirretään syyskuulle. Kiroillaan sitten syyskuussa täyttä kalenteria.

Musta olisi ihan hirveän kiva, jos aina sunnuntaina tietäisin alkavan viikon menot. Sen ketkä ovat kotona, ketkä reissussa jossain ja senkin kenen pitää olla missä ja milloin. Edes sen viikon eteenpäin. Mutta sehän ei käy. Ja sekin olisi hirveän kiva, jos reissussa olijoista tietäisi paluupäivän jo kun lähtevät. Muttei sekään käy. Ihmetellään sitten, miten niin en voi hakea taas parin tunnin varoitusajalla tenavaa X paikasta Y. Voihan se olla, että itse olenkin useamman tunnin päässä tuosta paikasta juuri silloin. Kun hei, aikatauluja tehdessäni en osaa lukea ajatuksia.

Kuulemma minä olen se vaikea, eikä mun aikatauluista ikinä tiedä ja siksi se on kuulemma yhtä säätämistä. Voisikohan mitenkään olla, ettei näistä mun aikatauluista ikinä tiedä siksi, että joudun kääntämään koko kalenterin ylösalaisin aina, kun joku säätää jotain.

Nih. Neuvolasta terve. Lähdepäs sinne äitipolille. Nyt.

3 kommenttia :

  1. Th oli sitten sählännyt viime viikon äitipoli-lähetteen. Ja tämä uusikin nytjusthetimentävä-lähete oli turha. Että terve. Joko nyt hoitaja vaihtuu hyvällä, tai sit en enää mene neuvolaan terkkarille ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kehno. Tommoseen menisi kyllä jo hermo pahemman kerran. Ikään kuin pikkulapsiperheessä aikataulujen järkkääminen ei olisi hankalaa muutenkin, saati sitten tällaisia turhia äkkilähtöjä.

      Poista
    2. Sattuneesta syystä vissiin verenpaineet neuvolassa hipoo aina ihan omia lukujaan... Ja nousee jo pelkästä ajatuksesta, että taas pitäis sen th:n kanssa jotain. Sain sentään terkkarin vaihdettua, vihdoin, kun soitin suoraan jollekin muulle ja tuumasin et mulla on ongelma. Tämä toinen totesi, etteiköhän me toimeen tulla. Saas nähdä nyt... kun jostain syystä mulla on aina sukset ristissä neuvolan kanssa (yhteistyö sujuu kyllä kouluun ja päiväkotiin loistavasti, mut neuvola on sellanen punainen vaate mulle)

      Poista