Täystuho täytti kolme ja sen kunniaksi tuli neuvolassa käytettyä molemmat pikkupojat. Se on muuten fakta, että yksi aikuinen ei neuvolassa pärjää kahdelle pienelle pojalle. Ei sitten mitenkään.
3v tarkastuksen tehtävät on tehty, rakennettu palikkatorni (ja kaadettu vapaavalintaisella tavalla, puhaltamalla). Punaiset ja keltaiset napit eroteltu takaisin omiin kippoihinsa, näytetty kuvasta sanoja. On kävelty viivaa, piirretty viivoja, hiivitty varpaillaan ja hypitty viivan yli. Heitetty palloa. Pituutta 92,5cm ja 13,6kg.
Sillä välin Viimeinen nuoli lattiaa, söi junaa, yritti purra terkkaria varpaasta, kokeili joko onnistuisi istumaan nouseminen (ei onnistu), ryömi viivaa pitkin, imeskeli pöydän jalkaa, puri traktoria ja sai osuman heitetystä pallosta.
Sitten olikin vuorossa viimeisen 6kk tarkastus. Pituutta karvan yli 70cm ja painoa 7440g. Sillä välin täystuho kaivoi kertakäyttöhanskat käsiinsä ja laittoi ne roskiin, sekoitti verenpainemittarin ja vaa'an asetukset, tippui tuolilta, piirsi kolme piirrustusta, heitti palloa, vaati autoon pattereita ja hukutti meidät kysymyksiin.
Molemmilla pojilla kaikki ok siis. Joskin terkkari vilautti adhd:n todennäköisyyttä täystuholle... Höpöhöpö. Se on pieni. Se on utelias. Se on "melkoinen Puuha Pete" (omien sanojensa mukaan). Mitenkä se joutaisi paikallaan hiljaa istumaan, kun maailmassa on niin paljon kaikkea jännää tutkittavaa? Ei vilkas ja utelias lapsi ole adhd-tapaus. Eikä se, ettei lapseton th saa kolmivuotiasta keskittymään, tarkoita että vika olisi lapsessa. Etenkin kun sama lapsi keskittyy hyvinkin intensiivisesti esimerkiksi lappaamaan niitä muroja lapaseensa tai vaikkapa korjaamaan rikkinäistä digikameraa.
Isoin kolmikko hyppäsi tänään junaan keskenänsä ja suuntasi Savoon hiihtoloman viettoon. Pieniä nekin vielä, mutta yllättävän isoja ja rohkeita.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti