Mitä tarkoitetaan onnellisella lapsuudella? Tuskin yksikään lapsi maailmassa voi olla onnellinen ilman vanhempiensa rakkauden täyttämää aikaa. Ilman sisaruksiani lapsuuteni tuskin olisi ollut sen onnellisempi tai onnettomampi, mutta yksinäinen se varmasti olisi ollut. Jos jotain todella toivon, niin sitä, ettei siskojeni tai omien lapsieni tarvitsisi koskaan pohtia lapsuutensa onnellisuutta. Voisivat vain kysyjille täydestä sydämestään todeta, että olihan se. Sillä kun todella alkaa omaa lapsuuttaan tai teinivuosiaan miettiä, kun vihdoin suostuu näkemään sen mikä on kaikille muille ollut itsestään selvää... Se iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta, mutta aina vain uudestaan ja uudestaan ja... Se on rehellistä ja peittelemätöntä kipua, kun tajuaa huijanneensa vain itseään.
Vanhemmat ovat kautta aikojen pyrkineet pitämään perheensä julkisivun puhtaana hinnalla, millä hyvänsä. Kulissien takana eletään tosielämän kauhukertomukset. Ihmiset sulkevat silmänsä siltä, mitä eivät halua nähdä. Toisten asioihin ei puututa. Kenen rohkeus riittää pelastamaan lapset? Kenen voimat riittää kantamaan läpi vaikeiden aikojen? Kuka enää uskaltaa luvata auringon nousevan huomennakin? Maailmanlopun ajat, itsekkyys ja piittaamattomuus. Sokeus toisen hädälle. Siinä on ihmiskunta kiteytettynä.
Jos jotain olen oppinut, niin taistelemaan lasteni puolesta leijonaemon lailla. Aikuisilla voi täällä mennä miten vain, mutta lapsilla on oikeus olla ja elää. Kulissien takanakaan ei asioista tehdä lapsille tabuja, kotona ei voi olla salaisuuksia.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti