Ois taas sattunut juttuja jos toisiakin. Täystuhoni tuon "juttuja" sanan sanavarastooni tartutti ja se tuli sitten jäädäkseen. Yleensä "juttuja" ei lupaa mitään hyvää. Eikä se luvannut tälläkään kertaa, puolen tunnin showsta seuraa taas viikkotolkun jälkipyykki. Lohdutukseksi (lähinnä itselleni) todettakoon, että pyykin pesussa, jos jossain, olen oikeasti hyvä.
Kaverin kanssa on hyvä käydä kahvilla ruokatuntiaikaan, että jotain perspektiiviä saa omiin ongelmiinsa, ettei se maailma pelkästään niistä rakennu. Ja toisaalta kevät on pantu terassilla pakettiin (ja siinä sivussa pääkaupunkiseudun synnytyssairaalat 'mustatuntuu'-paremmuusjärjestykseen).
Ja sekin on todettu, että aina mä tähtiä kurkottelen, kunnianhimoa riittää. Ja siitä saa maksaa kovalla työllä. Joka joko palkitaan tai sitten ei. Nyt olisi ehkä palkkiona kovasta työstä luvattu kovempaa työtä, ehkä alusta ajatuksille, jos uskaltaa tarttua once in a lifetime-tilaisuuteen. Äiti jo käski. Vain äidit voi käskeä. Ja silti jokaisen menestyvän naisen takana on mies.
Pari jännää uutista osui silmiin, mutten tänään ja tällä fiiliksellä ala niitä pilaamaan.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti