Viikko

Maanantaina maailmojen sota
Tiistai toivoa täynnä
Keskiviikkona kaikki kesken
Torstai täynnä tohinaa
Perjantaina pianon koesoitto
Lauantai lattialla löhöilyä
Sunnuntain suloiset noidat.


Pikkuhiljaa alkaa valjeta minullekin, mitä tarkoittaa ruuhkavuodet. Kulunut viikko on käyttänyt koko tunneskaalan ja jokaiseen hetkeen on mahtunut "juttuja" (kuten täystuhoni asian ilmaisisi).


Nousin maanantaina väärällä jalalla ja muuta ei sitten tarvitakaan. Kiukku tarttuu ja naapureita kävi jälleen kerran sääliksi.

Tiistaille sovittu iltatyö peruuntui ja siirtyi, joten päivä kului ihan vain maanantain sodasta toipumiseen.

Keskiviikkona päädyttiin etsimään viimeiselle leikkikehää, koska tuon vahtiminen ja turvassa pitäminen lattialla on lähes mahdoton tehtävä. Etenkin, kun seisomaan pitää nousta ihan kaikkea vasten, jopa vaunuissa kesken unien. Leikkikehää ei vielä löydetty, mutta kierrätyskeskuksesta löytyi piano. Lupasin kysellä sen hintaa vielä myöhemmin, koska se oli juuri vasta sisään kannettu, eikä hinnasta vielä ollut selvyyttä.

Torstaina allekirjoitin työsopimuksen. Kaikki viralliset virastot pitäisi juosta läpi vielä ennen kuin äiti töihin pakenee. Torstaina tehtiin pikainen siivous. Torstaina käytiin kaupassa. Torstaina kestittiin liuta lapsia ja säälittiin taas naapureita. Yhdestätoista tenavasta lähtee ihan hirveä meteli.

Perjantaina kävin katsomassa pianoani uudelleen, kyselemässä hintaa ja testaamassa. Kolmella sadalla lähtisi, kuljetuskin järjestyisi. Mutta. Kun se ei soi niin kuin pitäisi. Eikä tuttavapiiriini taida kuulua ketään, joka tietäisi, saako sitä koskaan soimaan niin kuin pitäisi. Ammattilaiselle saisi maksaa satasen pelkästä katsomisesta ennen ostopäätöstä ja virittäminen& muu laittaminen tulisi äkkiä kustantamaan paljon myös... No. Ehkä se oikea soitin minulle kävelee vastaan vielä joskus, sitten kun olen iso ja rikas eikä lasten sormet enää murskaudu pianon kannen alle. Siihen saakka lienee tyytyminen sähköurkuihini, ne ovat 20v vanhat ja toimivat (lähes) moiteettomasti.

Perjantaina myös käytiin hakemassa kasa pajunoksia, ja aloitettiin koristelu, jota tässä kohtsillään pitäisi mennä jatkamaan. Ja huomenna pitäisi tästä porukasta taikoa noitia, nukkeja ja muita menninkäisiä ensin naapurustoon ja sitten mummille virpomaan.

Täysi viikko. Ihan kamalan ihana ja täynnä yllättäviä käänteitä, mutta vähän alkaisi olla virta loppu. Onneksi viikon päästä pitäisi olla pitkä vapaa viikonloppu vain viimeisen kanssa ja sitten onkin jo kahvi taattu kuumana joka päivä.