Äiti, anna rahaa!

Kesä, kärpäset ja lasten rahankäyttö. Mikä loistava yhdistelmä! Lasten kesälomasuunnitelmat (eritoten Esikoisen) sai eurot vilisemään silmissä. Onhan se myönnettävä, että teinin menot ovat paljon suuremmat kuin kotihoidossa olevan alle kouluikäisen. Olen pohtinut lasten rahankäyttöä aiemmin täällä ja tänään tätä pohtiessani huomasin monen asian tavallaan muuttuneen.

Meillä on sittemmin luovuttu kuukausirahasta kokonaan, rahaa saa pyytäen ja perustellen. On menoja (esim. junaliput), joista huikkaan perään, että loput takas, jotta on seuraavallekin pyytäjälle käteistä, ja sitten on niitä shoppailu/mäkki/mitälie rahoja, joista jääneet saa pistää omaan taskuunsa. Edelleen maksan lapsille ilman eripyyntöä koko peruselämisen ruuasta terveydenhoitoon ja hygieniaan, koulusta harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Johonkin raja on kuitenkin vedettävä.

Lukemattomat kerrat olen kuunnellut kaikentietävien ihmisten viisastelua elatusavusta- ja tuesta, lapsilisistä ja yhtä monesti lukenut katkerien etävanhempien tilitystä siitä, ettei kyllä huvita maksaa lapsista, joita ei juuri koskaan tapaa. Aina sitä jää yhtä sanattomaksi. Ja aina jään miettimään, että tietääköhän huutelijat mahdollisesti, mitä lapsen ihan perusperusylläpito maksaa. Ei tunnu tietävän.

Laskeskelin tässä jälleen kerran, että mihin se raha oikein valuu ja totesin, että valuuhan se. Lapsi maksaa osansa vuokrassa ja sähkössä. Se näkyy ruoka- ja hygieniakuluissa. Vaatteisiin voi laittaa niin paljon kuin pussista löytyy (tutkin kuluneiden vuosien vaatemenoja. ja totesin, että keskimäärin per lapsi meillä menee vaatteisiin kymppi kuussa, isompiin paljon enemmän ja pienempiin vähemmän). Lasten puhelimet maksaa. Niiden liittymät maksaa. Niiden hävittämät avaimet, nekö vasta maksaakin. Tapaamiset etävanhemman kanssa maksaa. Maksuton perusopetus on kovinkin maksullista, toista-astetta kauhunsekaisin tuntein odotellen, kun tarvitaan läppärin lisäksi uudet kirjat ja välineet viidesti vuodessa. Harrastukset maksaa, leirit maksaa. Ja se äiti, anna rahaa, sekö vasta maksaakin. Vakuutukset maksaa, lääkkeet maksaa, yhä useammin lääkäritkin maksaa ja sinne pääseminen, sepä vasta maksaakin...

Enpä mä sillä, itsepä olen osani valinnut. Laskeskelin yhteen ja ennen tuota kammottavaa toista astetta pääsin suunnilleen neljään sataan per lapsi per kuukausi. Huhhuh.