sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Muuten vain hullu

Kolmannen lapsen jälkeen alkoivat kysymykset siitä, ollaanko lestadiolaisia vai muuten vaan hulluja. Olen muuten vain hullu. Lukiokaverini muisteli minun puhuneen viidestä lapsesta jo lukiovuosina. Tunnustan puhuneeni korkeintaan kolmesta.

Kolmen pienen kanssa oli rankkaa. Petti sekä fyysinen että psyykkinen terveys. Ja parisuhde ajautui viimeiseen karikkoonsa. Terveys saatiin takaisin kun aikaa kului, mutta karilta ei enää irrottu. Neljäs aiheutti kriisin, jossa minä itse katosi kaikilta osapuolilta. "Nyt sä et voi koskaan tietää, jäänkö sun vai tän raskauden takia." Eikä se sitten jäänyt meistä kummankaan vuoksi.

Kun lukiokaverini totesi kuluneesta kesästä, että taisi olla taloudellisesti tiukkaa, niin vastaukseni kuului heti: "Lapset on rikkaus." Joskus täytyy laskea senttejä enemmän kuin joskus muulloin, mutta rikkaampia ollaan nyt kuin koskaan ennen.

Meillä nimittäin on perhe, jossa kaikki on nyt samassa veneessä. Eikä tämän veneen ohjausta enää luovuteta navigaattorille. Ohjataan itse tai annetaan tuulen viedä, mutta muita ei enää lasketa kapteeniksi.

Jokainen näistä lapsista on tuonut mukanaan jotain sellaista, mikä olisi jäänyt saamatta, jos juuri se yksi lapsi puuttuisi. Että muuten vain hullu. Sellainen hullu, joka tekee, mitä tahtoo muiden tyytyessä siihen, mihin pystyy.

13 kommenttia :

  1. :) Ihana, että olet löytänyt itsesi ja saanut ilmeisesti vielä kaiken jälkeen toimivan parisuhteen ja toimivan perheen.

    Ja luulen, että paljon on niitäkin, jotka tekee mitä tahtoo, mutta siihen ei vain kuulu iso perhe. Että kun elämä on valintoja täynnä. Luitko muuten sen hesarin jutun 6-henkisestä perheestä, jotka matkustavat joka vuosi kuukaudeksi johonkin kauas esim. jenkkeihin ja säästävät sitä ennen 11kk ja asuvat ahtaasti, jne..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin tuon jutun, ja totesin niiden olevan yhtälailla hulluja :D Mä elän mieluummin kaikki 12 kuukautta ns. kivaa elämää, mutta kukin tavallaan :)

      Poista
    2. Jaoin sen omassa fb:ssä silloin ja totesin, että tuo vois olal just sitä meidän hulluutta! :D No ja tuostakin alotin luonnoksiin tekstin, kun virisi niin hyvä keskustelu omalla seinällä ihmisten valinnoista lapsiluvun, asunnon koon, sijainnin, sisustuksen, harrastuksie, työn, lomailun ja kaiken muun suhteen.

      Poista
  2. hieno kirjoitus <3 itse kuulun noihin "parjattuihin",mutta annan moisten mennä ohi korvieni..Minä itse vastaan omasta elämästäni...enkä koskaan ole kokenut/ tuntenut, että joku 10.stä lapsestani olisi liikaa.Voihan sitä 1.nki lapsen vanhemmat väsyä..kaikki on niin suhteellista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä tuntuu, että meille muuten vain hulluille ei ihmisiltä riitä sitäkään vähää ymmärrystä. Miten kukaan viitsii ihan vapaaehtoisesti tehdä niin monta lasta... No. Lapset on lahja, ei niitä noin vaan tehdä. Se on opittu täälläkin.

      Poista
  3. Joo tuttuja aatoksia! Ja mun mielestä tosiaan kuten Suvi sanoikin, niin ihmiset nyt väsyy mistä milloinkin, perhekoko on jokaisen henkilökohtainen asia ja me ollaan tosiaan niitä rikkaista rikkaimpia näiden ihanien ihmisten kanssa joita meille on suotu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ite revin tähän hetkeen kuuden kanssa jaksamista siitä, että onhan mulla ennenkin ollut kolme pientä ja siitäkin selvisin hengissä (ja ihan fiksuille ne kolme vaikuttaa, vaikka vielä onkin aikaista sanoa).

      Paremmin jaksan kuuden kanssa kuin silloin kolmen kanssa :) Ja se väsyminen. Ei se ole nyt sen kummempaa kuin esikoisen kanssakaan. Enää se vain ei kaada maailmaa.

      Poista
    2. Joo, se on niin totta että perspektiiviä tulee erilailla kun on jo "ollut siellä". Ja kolmen kanssa minäkin olin eniten tuulimyllynä huitomassa, sen jälkeen onkin ollut pelkkää lekottelua *ehhh hehhhhhh* :D Ja kun vaikka kuinka on pieniä talossa, niin on myös isoja, jolloin ppäivät ei todellakaan ole sitä vaipanvaihtoa yks toisensa jälkeen (vaikka on sitäKIN).

      Poista
    3. hih,mua vieläki nii huvittaa aikoinaan,ku kuuden lapsen kans olin kävelyllä,ni yhen mummon kysymys:missä välissä ehit vaipat kaikille vaihtaa? Kuvitteli vissiin,ett kaikilla on vaipat :D 2 vaan oikiasti vaipoissa! eihän ne lapset samanikäisiä ole,kuutoset on aika harvinaista kuitenki ...

      Poista
    4. Lasten eri-ikäisyys tuntuu just olevan se, mitä ei ymmärretä. Edes neuvolassa. Terkkaritytöille tuntuu tulevan aina ihan yllätyksenä, että 12v esikoinen suhtautuu esimerkiksi vauvaan ihan eri tavalla kuin keskeltä vaikkapa 4v...

      Voi mmmojen kauhistuneita katseita tänään ,kun kävelin neuvolaan kolmen pienimmäisen kanssa :D

      Poista
  4. Hei!

    Haittaako, että linkitin tämän blogipostauksesi tuonne oman uusimman blogitekstini loppuun? :)
    "Elämä on valintoja täynnä"

    VastaaPoista