Joulu ja vuodenvaihde meni. Viimeisen lahjasaldo oli aikas huimaava, ja isommat kotiutuvat tänään tavaravuorensa kanssa. Arkeen on tiukka paluu jo huomenna, kun koulut ja hoidot lähtevät taas pyörimään normaalisti.
Uusi Vuosi meille vietettiin nukkuen, nukuttiin jo ennen puoltayötä, vaihtuu ne vuodet vahtimattakin ja ehtiihän sitä raketteja nähdä taas vuoden päästä. Nukkumisesta sen sijaan ei koskaan tiedä, koska taas ehtii ja voi, joten joka tilaisuus on käytettävä hyödyksi. Eikä edes harmita.
Kulunut vuosi on ollut rankka, monella tapaa. Nyt alkaneesta vuodesta on tulossa ihan toisennäköinen, uudet tuulet ja puhaltaa jo ja suunnitelmat on pääpiirteissään tehty ja osin lukkoonkin lyöty. Äiti jää kotiin maaliskuun alusta. Hoidot yms. sen sijaan jatkuvat ainakin kesään, josko sitä vaikka nyt tosissaan jo lukisi kaikki pääsykoekirjat ja vääntäytyisi pääsykokeisiinkin, KTM:n paperit siintävät taas kirkkaina mielessä. Vielä kun päättäisi, mikä koulu menisi ykkössijalle hakemuksia laittaessa...
Isomman asunnon hakupaperit on sisällä, ja vapautumista odotellessa tähän on suunnitteilla pientä uudelleen järjestelyä, että sovittaisiin paremmin (esimerkiksi äidin ja tyttärien yhteinen vaatehuone).
Kirjoittaminenkin jatkuu varmasti. Kenties ajan lisääntyminen mahdollistaisi yhden ikivanhan projektin loppuunsaattamisenkin vielä ennen kesän loppua. Tai ehkä, ehkä vain nukutaan univelkoja pois ja ladataan akkuja syksyyn, jolloin taas tarvitaan toisenlaisia voimia ja pieniä ihmeitä.
Ei pieni puu
vielä myrskystä tiedä
Ei pieni puu
vielä myrskyä siedä
Ole suojana myrskyssä
suuri puu,
että pienelle
juuret vahvistuu
parempaa tätä vuotta sinne...
VastaaPoista