Meillä uskotaan hammaskeijuun. Jokainen nappula vuorollansa ja isoimmille on uskostaan luopuminen vähintäänkin harmillista. Vielä vuosi sitten esikoinen toi oman hampaansa hammaskeijua varten, ja lähes itki, kun julma äiti paljasti totuuden siipiveikosta.
Nyt on eskarimme hampaidenvaihtovuorossa, mutta vuosikausiin ei meillä enää ole huonomuistinen keiju tyynyn alle tunkeutunut, eikä viime vuosina enää edes hammasmukeihin. Ei. Hammaskeiju löytää parhaiten keittiön pöydälle. Niin kuin tänäänkin. Aamua varten on jo lukemaan oppinutta tyttöä odottamassa yllätys:
Vaelluskärpänen on myös julmasti puraissut ja välinehankintoja tehdään kuumeisesti, vaikka eihän meillä pitempään reissuun mitään asiaa ole ennen kuin Viimeinenkin on vaipoistaan selvinnyt. Mutta jos lyhyempää ja lähempänä, ja tarvitaanhan noita kamoja sittenkin... Sääli, etten itse pääse lappiin ennen kuin aikaisintaan vuoden päästä. Lidlistä jokatapauksessa löytyi halvalla 40l "rinkka" ja ihan ok:lle tuo selässä tuntuu.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti