Tässä kohtaa "menestyvä" bloggari kaivaisi huippuhienon digijärkkärinsä ja lähtisi kuvaamaan aikaansaannostaan. Sen jälkeen hän vielä valitsisi kuvistaan hyvät ja ehkäpä käsittelisi niitä, luonnostelisi tekstiään pitkään ja hartaasti ja sitten vasta julkaisisi tämän ehkä joskus.
Skippaan alkuvalmistelut niin kuin aina.
Viikonpäivät olen pähkäillyt sen mystisen sairaalakassin pakkaamista. Kulkaas, kun ei vain huvita pakata. Ei yhtään huvita.
Kuudennen lapsen kohdalla jo tietää ihan varmasti, mitä kassissa pitäisi olla.
Neuvolakortti, lompakko, puhelin. Ne nyt mahtuu mihin tahansa veskaan.
Hiusharja on kiva ylläri, hampaidenpesukamat kans. Ne nyt menee edellä mainittujen kanssa missä kassissa vain.
Kirja. Ruutupaperia ja kynä. Ne jo valmiiksi kulkee siinä kassissa, mikä mulla liikkuessa muutoinkin on mukana. Lukea ja kirjoittaa pitää voida aina ja kaikkialla. Kynä on noista se must, kirjoittaa voi vaikka kauppakuitin taa.
Kotiutumisvaatteet vauvalle ja mulle. Pari vaihtoehtoa kummallekin, pari harsoa vauvalle kotimatkan iloksi ja liivinsuojat itselle, ettei tartte paitaa vaihtaa heti kotona.
Puolen litran kokis ja pussillinen mariannekarkkeja. Ne haetaan vasta mennessä, koska kotona ne eivät säily.
Päätin olla pakkaamatta koko kassia. Vaatteet on valmiiksi katsottu ja sullottu turvakaukaloon, mies voi ne sitten meitä hakiessaan tuoda. Ja kaikki muuhan nyt mahtuu mihin kassiin vain, eikä niissä mitään pakkaamista ole.
Ensimmäistä kertaa päätin, etten vie matkalaukullista tavaraa mukanani. Sitä paitsi kassin pakkaaminen ajatuksena on vain liian työläs. Ei jaksa.
:) no näinhän se menee...taatusti monta kertaa saman homman tehneenä tietää,mitä ihan sata-varmasti sillä reissulla tarttee ;)
VastaaPoistaOlisitpa nähnyt th:n ilmeen, kun totesin, etten aio pakata kassia... Se oli näkemisen arvoinen :D
PoistaHei, kiitos lukijaksi liittymisestä. Tulin vastavierailulle ja jo eka vastaan tuleva teksti oli kuin mulle tehty! :D kiitos myös muistutuksesta etä tosiaan se sairaalakasikin olisi hyvä pakata. (liityn virallisestikin lukijaksi kun pääsen koneelle ja nettiin)
VastaaPoista+ että raskausajan ja pikuvauva-arjen vertaistuki on myös plussaa!
VastaaPoistaVertaistukea riittää varmasti :) Ehdottomasti luvassa on kiroilua yövalvomisista kunhan Hupsis saadaan pihalle ja meidän pikkukolmikko pistää ranttaliksi väärään kellon aikaan... ja paljon sarkasmia jatkossakin. Tervetuloa mukaan vain siis.
PoistaMulla sairaalakassiin kuuluu ehdottomasti läppäri ja mokkula - ovat olleet kahdella edelliselläkin kerralla ihan must-juttu! :D Tosin ekalla kerralla mulla ei ollut mitään himputin sairaalakassia. Jäin puoliarvaamattomalle viikonloppureissulle joka sitten muuttuikin synnytykseksi ja vähän pidemmäksi sairaala-reissuksi - ja silloin puoliso sitten toi pikku hiljaa sitä sun tätä.
PoistaToisaata.. tuo sairaalakassin pakkaaminen on ihan sula mahdottomuus, kun tarvitsen tässä kumminkin arjen keskellä kaikkea. Kuten nyt läppäriä, lompakkoa, alusvaatteita (niitä on aika vähän ja toisaalta hyvin niillä sairaalan verkkohousuillakin pärjää - myös alkuun kotona :D ), jne, jne. Vauvanvaatteet toki vois kassiin jo pakata x) mut siinäpä se!
Mulla ei minkään sortin mukana kannettavaa nettiä olekaan, puhelimeenkaan en sellaista ole ottanut, kun ei ole edes kovin fiksua puhelinta :D Joku perus kapula, jolla saa huonoja kuvia, voi soittaa ja tekstata... Enkä kyllä vaihtais tuota mihinkään, kun akun kestokin on melkein viikko.
PoistaKääntöpuolena on sitten tietty se, että sairaala-aikana ei tarvitse somessa (liiemmin kuin blogissakaan) loistaa. Ja toisaalta se on edelleen plussa. Ehtiihän näitä päivittää ja päivitellä mytty sylissä kotoa käsinkin :)
Mullakin on tähän asti ollut Nokian 40 euron puhelin ilman kameriatoimintoa, pelejä, nettejä, sun muita. Teki vaalien aikana tenät ja sain kaverilta sen vanhan älypuhelimen, jossa on siis heikkolaatuinen kamera ja wifi-toiminto nämä riittää loistavasti. Miinuksena tosiaan tuo että akkua pitää aiemman 7 päivän välein ladata jopa useamman kerran päivässä :D Läppärin akku oli viime syksynä (käytettynä ostaessa) 9h, nyt ei ole puoleen vuoteen kestänyt sekuntiakaan vaan pitää pitää piuhan nokassa.
PoistaEsikoisen sairaala-aikana en päässyt sängystä mihinkään ja esikoinen oli teholla, läppäristä tuli yllättävä henkireikä. Tosikoisen kanssa se oli ihan must kun odoteltiin sektiota puolivuorokautta, kun aina meni kiireellisemmät ohi. Ja iltasella/vauvan nukkuessa sai katsoa ohjelmia läppäriltä kun tv:tä ei huoneessa ollut. :) Oltiin tosikoisen kanssa 5 vuorokautta sairaalassa.
Nyt kolmannen kanssa aion ottaa sairaalan myös "loman kannalta". Jos vain hyvin menee, niin nautin vauvan kanssa kaksin olosta, puoliso saa olla kahden isomman kans kotona - viimeksi oltiin siis neljästään perhehuoneessa, kun esikoisen kanssa kaikki sellainen ynnä "normaalivauva-aika" jäi väliin. Nyt kun sekin on koettu, niin voin taas kolmosen kanssa mennä toivon mukaan niin kuin hyvältä tuntuu - ja nyt tuntuisi hyvältä olla kaksin, jos molempien vointi sen sallii. Toki siis puliso ja lapset on tervetulleita sairaalaan - mutta esikoienn ei tykännyt olla siellä viimeksikään kun ei ollut tekemistä, joten eiköhän ne pari vierailua päivässä riitä. :)
Mä niin paljon mieluummin luen aitoa elämää kuin katselen lavastettuja tilanteita. Nih. Että jatka vaan samaan malliin! Ja hei, mulla on ollut kerran mukana MUOVIkassissa kamat, yhdellä kerralla ei ollut edes sitä, kun laitoin vauvan kotiutumisvaatteet turvakaukalon päälle jemmaan (kotona) ja sitten jossain vaiheessa mentiin laitokselle ja mies toi kaukalon, oli nätisti nostanut vaatepinon "pois siitä tieltä". Oottelin sitten että kävi hakemassa ne kerran vielä kotoa ettei tarvinnut alastonta vauvaa kotia tuoda :D
VastaaPoistaJuu en tosiaan meinannut ruveta lavastamaan mitään, ei sellaseen riitä aika :D
PoistaMä varoitin miestä siitä, että jätän vaatteet kotiin ja kaukaloon, ettei sekin tosiaan vaan tyhjennä kaukaloa ja tuo sitä... Kivempi se kumminkin olis kotiin lähteä vaatteet päällä kuin alasti.
Jeps! apua nyt muakin alkoi jännittään jo sun puolesta! Ei siis ne vaatteet vaan se kaikki, vauva ja ja ja.... :D
Poista