Soseita ja portteja

Nelikon viettäessä isä-viikonloppuaan on hyvä aikuisten paneutua Viimeisen ruokintaan ja turvallisuuteen. Kaupan valmiit lihasoseet haisevat mielestäni pahalle, joten päädyin jälleen kerran tekemään moiset itse.  Paitsi että. Sauvasekoitin puuttui, eikä perunanuijaa kummempaa soseutusvehjettä torpastamme löytynyt.

Kaupasta tarttui mukaan Boschin parikymppiä maksava perusvekotin, ja tarvikkeet possusoseelle (jota päästään maistelemaan huomenna). Perusohjeen monistin heti kättelyssä, ja mössöön meni

200g possua
400g porkkanaa
400g kesäkurpitsaa
200g ananasmurskaa
oreganoa

Ihan sileäksi en jaksanut sosetta taistella, mutta saahan sen sitten haarukalla ennen syöttöä mössättyä paremmin. Tuosta määrästä tuli 8 pientä pilttipurkkillista ja huomisen maisteluannos.

Mies puolestaan päätyi vihdoin asentamaan turvaporttia portaiden alapäähän. Portti on jo muutaman kuukauden seissyt eteisessä laatikossaan odottamassa sopivaa hetkeä, ja nyt se vihdoin koitti.

Lidlistä ostettu, parikymppiä maksoi ja lisäpalikat suunnilleen vitosen per kappale. Edelleen suosittelen ohjeiden lukemista ennen asennusta. Ja kiitän onneani, ettei minun ihan itse tarvinnut porttia asentaa...

Vähän on aikuisellekin hankala avattava ja teippikiinnitys seinään epäilyttää kovin. Saa nähdä, miten tuo tosikäyttöä kestää, kun täystuho vetää raivarit. Yläkertaan pitäisi vielä portti hankkia, mutta sillä ei onneksi vielä ole kiire. Sitä tarvitaan vasta, kun Viimeinen pääsee itse sängystään pois, sillä ylös leikkimään ei vauvalla ole mitään asiaa.

Tarvinnee portin toimivuudesta raportoida vielä uudelleen, jahka kestävyys ja käytettävyys on tullut perinjuurin testattua.