Jotkut asiat ovat tehty roskiin heitettäviksi ja unohdettaviksi, toisia taas ei. Minäkin osaan katsoa peiliin ja tiedän hyvin mitä sieltä näen.
On totta, en soita. Jos joskus iltaan jää hiljaisuutta, kuuntelen sitä mieluummin kuin juoruja viimeisimmistä bileistä (joihin en päässyt tai joihin ei edes kutsuttu), saatika sitten juoruja mulle vieraiden ihmisten elämästä. On totta, en soita vanhemmillenikaan juuri sen useammin.
Sekin on totta, en ole puoleen vuoteen käynyt kahvilla. Kenenkään kanssa tai luona. Viimeiseni on ensi viikolla 5kk.
Ei en ollut paikalla, kun valmistuit viimeisimpään ammattiisi. Sinun pyynnöstäsi siirsin kuitenkin omia juhliani paria vuotta myöhemmin. Ja silti et ollut siellä. En kuitenkaan olisi saanut tutkintoani mitenkään kasaan ilman apua. Enkä olisi voinut leikkiä opettajaa ilman apuasi. Enkä tehdä paljon mitään muutakaan. Silloin kun oltiin pieniä ja te tiesitte asioideni olevan hyvin. En olisi tässä nyt ilman teitä.
Ikävää, että viimeisestä muutostani muistat vain suuttumiseni sängystä.
Suutun lapsellekin, joka karkaa autotielle. Huudan sille kuin palosireeni. Mun lapset. Hengenvaarassa. Vaikka niiden juuri siksi piti olla paremmassa turvassa.
Siksi mä suutun, kun "varastetaan" aikaa katteettomilla lupauksilla. Ei se aika multa ole pois.
Mitä sinä näet, kun katsot peiliin?
Olen tarjoukseni tehnyt, asiat voidaan aina puhua halki. Voin soittaa, kun aikaa joskus on. Tälläkään hetkellä sitä ei ole, pulautus valuu pitkin kyynärpäätä. Taisin saada vastaukseksi "antaa olla". Että joko annettaisi?
Rakas Myy. Totta kai sinulla on oikeus parhaaseen ystävääsi. Ja hänellä sinuun.
Ja kuten kauniisti sanoit, ei ole pakko lukea, jos ärsyttää.
- SanKari
Kun Myy käy katsomassa peiliin Myy näkee peilistä todella heikossa kunnossa olevan sairaan alle 30-vuotiaan naisen, jonka silmät ovat teevadin kokoiset, joka on hyvin väsynyt saamistaan raskaista hoidoista ja joka on hyvin huolissaan omasta terveydestään.
VastaaPoistaMyy on kipeä ja Myy ei jaksa. Myy ei nuku vaikka Myytä väsyttää ja vaikkei Myyn tarvitse valvoa minkään pakollisen takia, niin siltikin Myy valvoo ja käy töissä, yrittää pysyä elämässä kiinni ja yrittää toivoa, että joskus elämä olisi parempi ja paremmin.
Myy syö aamulla herättyään 2eri pilleriä. Illalla ennen nukkumaan menoa Myy syö 11 eri pilleriä.
Kyllä Myy toivoo aikaa ystäviltään, mutta Myy toivoo myös ymmärrystä siitä, ettei tilanne jatku ikuisesti, se on vain nyt akuutti ja paha.
5xtakana 500ml kortisonia kanyylissa suoraan suoneen. 1x 500ml kortisonia kanyylissa suoraan suoneen jäljellä. Sen jälkeen on 6x250ml kortisonia kanyylissa suoraan suoneen jäljellä. Se väsyttää, kuluttaa ja aiheuttaa pahoinvointia.
Huomenna Myy menee silmineen magneettikuviin. 12.2 Myy menee kirurgin juttusille. Myystä otetaan kokoajan verikokeita ja teetetään lisätutkimuksia. Myy ei näe kunnolla edes kahdeksan metrin päähän ja Myyn silmät ei koskaan välttämättä tule kuntoon, rankoista hoidoista huolimatta.
Myy siis leikataan tämän vuoden puolella, poistetaan elintärkeä elin ja Myyn elämässä on iloja, joita on yrittänyt jakaa, mutta ei kokenut tulevansa kuulluksi.
Myy on oikeasti väsynyt ja rikki, hajalla. Tulevaisuus pelottaa.
Totta on se, ettei elämään mahu itsensä lisäksi paljoa muuta, mutta mitä siihen saa mahtumaan, kun ei halua elää edes omassa ruumiissaan, kun se on sietämätöntä. Miltä se tuntuu kun kaksi vastakkaista autoimmuunisairautta raiskaa elimistöä? Kun hoidetaan toista, niin toinen aktivoituu ja toisinpäin?
Sen sijaan, että sait Myyn suuttumaan, niin olisit tullut katsomaan Myytä, kun kerran varasit Myylle aikaa.
Myy on pahoillaan, muttei jaksa ylimääräistä. Eikä jaksa liikkua juuri minnekään paitsi viikonloppuisin. Kunto saattaa mennä hyvästä huonoksi hetkessä. Miten siihen voisi vaikuttaa?
Jotkut asiat voisi toki heittää roskiin ja unohtaa, mutta ehkä niitä syvälle osuneita loukkauksia on tullut liian monta. En mä odota puhelua, odotan aikaa kasvotusten, sitä että katsot mua silmiin, näihin jättimäisiin ja sitä että istut mua vastapäätä tai mun vieressä ja kysyt, että miten mä oikeasti todellisuudessa voin?
Sitä minäkin olen sinulta kysynyt ja siksi ollut yhteydessä.
-Myy-
Ne on SanKarin toiveet itselleen tismalleen samat kuin Myyn. Jos sairauden vaihtaisi tähän kaikkeen täällä, voisi teksti olla SanKarin kynästä. Syyt on totaallisen erilaiset, mutta molempien kokemus toisen "hylkäämisestä" lienee sama. Muiden lukijoiden riemuksi draama jatkunee livenä ;)
Poista