Kotona jatkuu projektina romujen raivaus nurkista, nyt on jo osa saatu kannettua kirpparille ja ladottua pöytään. Josko ihan kaikkea ei tarvitsisi sieltä takaisin kantaa. Varmaan täytyy vielä kevään aikana ottaa pöytä kerran tai pari uudelleen.
Joulukuun puolivälissä iskenyt kiukutus kiukuttaa edelleen. Niinpä tänä aamuna kaivoin netistä muumien viisauksia ja vähän lientyi pahin Nuuskamuikkusen sanoilla:
Nojaa. Eihän sitä aina voi olla ystävällinen ja seurallinen. Ei yksinkertaisesti ehdi.Uutta aikaa fysiatrille odottelen edelleen, koko yläselkä on puutunut (aiemmin oli vain oikea puoli). Ja silmälaseja pitäisi hankkia itselle ja tokaluokkalaiselle. Kiirekös tässä. Aloitettu on myös säästöprojekti, mielessä siintävät tavoitteina niin Lappi, minibussi kuin isompi kotikin. Aika näyttää.
Joulukuun keljutus oli itselleni vain ja ainoastaan jäävuoren huippu. Kun huippua pitkin lähtee alas ja menee jäävuoren sisään jääkerrosten läpi, niin sinne mahtuu paljon muutakin.
VastaaPoistaToki olet oikeutettu omaan keljutukseesi sitä en ole sulta pois viemässä, mutta tiedä, että sitä keljutusta on mullakin ja monien vuosien edestä. Mutta mä voin yhtäkaikki elää sen tiedon kanssa.
-Myy-