sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Kirje Joulupukille

Hei taas Joulupukki,

Kuluneella viikolla on sattunut paljon kaikennäköistä, mutta silti istuin tänä iltana alas paketointitarvikkeiden kanssa. On ensimmäinen adventti, Halloween on siivottu keittiöstä ja mielestä jo pois ja Seimiasetelma kaivettu kaapista pöydälle.


Lapset ovat jo monta viikkoa vouhkanneet tulevasta joulusta jo eikä se oikeastaan yllätä ketään. Kuluneella viikolla on kauhuntasapainon ohessa pienet kirjoittaneet toivekirjeitänsäkin, niitä on monena iltana ripustettu terassille naulaan tonttujen vietäviksi. Ja sieltä olen niitä noukkinut talteen ilta toisensa jälkeen, ennen kuin sade kastelee piloille.

Kyllähän näistä listoista löytyy kaikki mahdollinen maan ja taivaan väliltä, moni mahdotonkin.


Itse uskon vakaasti saaneeni lahjoista parhaimman jouluksi jo etukäteen (vaikkei koskaan oikeasti pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa). Kuulin, että saan tänäkin vuonna pitää jouluna jokaisen lapsen, vaikkei oikeasti olisi sen joulun vuoro ollenkaan.

Lasten joulutoiveet kuiskin tontuille heitä tavatessani, mutta muutamaa juttua toivoisin tänäkin vuonna ihan itselleni. Toivoisin jo näin ennen joulua tontuilta kamalasti ymmärrystä ja kärsivällisyyttä, sillä kalenterini on joulukuulle sillä tavalla täysi (ja täyttyy koko ajan lisää kaikesta ihan pakollisesta), ettei mokomaa aikatauluani määräilevää paperilehteä kertaakaan turhaan täytettäisi. Tänä vuonna toivon, ettei tontut varaile aikoja etukäteen yhtään, vaan rimpauttaisivat vain sopivan raon heidän kalentereihinsa osuessa, tonttu saa tulla vartinkin varoitusajalla. Turhat aikatauluvaraukset tekee turhan kiireen, eikä meillä siihen ole tänä vuonna varaa lainkaan, jos halutaan olla joulu yhdessä.

Ja mitä taas lahjaksi toivomiseen tulee, toivoisin, että asiat järjestyisi kaikki parhainpäin. Sillä tavalla, ettei ensi vuoden mukanaan tuomat muutokset tuhoaisi kaikkea viime vuosina tehtyä työtä, ettei hintaa siitä, että joku taas jakoi itselleen kuulumattomia asioita korville, jolle niitä ei ollut tarkoitettu, maksettaisi tulevina vuosina liian kovina korkoina.

Toivon, että näiden vuosien kauhuntasapainosta jäisi meille jäljelle enää vain tasapaino. Pelkään, että jää vain kauhu. Jos sinä, Joulupukki, voit asiaa jotenkin edistää, teethän sen. Se on toiveistani suurin.

-SanKari

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti