60

Aikaisemmin syksyllä erehdyin pohtimaan ääneen, että jos meille käy niin onnellisesti, että lokakuun puolen välin ja joulukuun puolen välin välissä (onpas paljon välejä) saadaan olla viikonloppu ilman pienimmäisiä, järjestetään kerrankin ihan aikuisten ihmisten pirskeet. Edellisistä on vierähtänyt jo paljon aikaa, niin paljon, ettei niitä enää oikeastaan muista.

Juhlimatta jäivät niin omat kolmikymppiseni kuin tämän kodin tuparit, monet Halloweenit, pikkujoulut, vaput, uudet vuodet ja mitä noita nyt kaikkia oikein onkaan.

Tämän viikonlopun neljä pienintä loistivat poissaolollaan, ja mehän pistettiin kahden isoimman kanssa pyötä koreaksi ja kutsuttiin miehen kanssa oman ikäluokkamme tuttavapiiri illanviettoon. Oli kuulkaas kivaa.

Ehkä on aikuistuttu sitten edellisten bileiden, boolin menekki vähentynyt ja kevyempien juomien kasvanut, autolla tulleet lähtevätkin autoillansa ajokunnossa.

Nyt on kaikki taas kotona ja vesirokko Viimeisellä, aloitellaan isäinpäivän viettoa.