Tukilapsi?

Tulevan syksyn päivähoitokuvioita meillä on mietitty pitkään ja hartaasti eikä lopputulosta vain tunnu syntyvän. Aina ennen olen jättänyt isommat alle kouluikäiset kotiin, kun taloon on tullut vauva. Ihan aina. Nyt en kertakaikkiaan tiedä, mitä tehdä. Jos kyse olisi vain Viimeisestä, jäisi kotiin ilman muuta. Pienelle paras paikka on kotona. Mutta.

Meillä on pitkän hakemisen jälkeen paikat ihan mahtavassa päiväkodissa. Molemmilla pojilla on ryhmässään reilusti alle 20 lasta (Viimeisen ryhmässä 12, Täystuholla 16). Molemmat pojat ovat viihtyneet. Ryhmien aikuisten kanssa on ollut helppo tehdä töitä. En halua menettää paikkoja tuolla, vaikkei kohta enää olekaan ihan vain tässä tien toisella puolella. En sittenkään, vaikka tavoitteena oli, että lapset tutustuisivat oman asuinalueen lapsiin (ja minä aikuisiin...).

Täystuho aiheutti ongelman tekemällä neuvolan tehtävät oikealla kädellä, välttelemällä suoraa kontaktia terveydenhoitajan kanssa ja kieltäytymällä lääkärintarkastuksesta. Kaikessa härkäpäisyydessään, vilkkaudessaan ja uhkarohkeudessaan tämä lapsi on ujo, arka ja herkkä. Liian pieni terveydenhoitajan ohjekirjan sanelemaan "4v tarkastuksessa vanhempi istuu käytävässä"-logiikkaan. Edessä on palaverit fysio- ja toimintaterapian tarpeesta. Lapsesta, jossa ei muuta vikaa ole kuin se, ettei se nyt vieläkään ihan kaikkia värejä muista, vaikka osaa niitä nyt enemmän kuin tarkastuksessa. Päiväkodista menee omahoitaja palaveriin mukaan. Äideillähän ei ole koskaan noihin mitään asiaa.

Jos terapialle on tarve, päiväkoti olisi hyvinkin luonteva paikka tällaiselle kuntoutukselle. Kotona tulee liian usein nostettua sakset mikron päälle turvaan. Ehkä päädytään osa-aikaiseen paikkaan molemmille pojille?

Mutta päiväkoti yllätti meidät. Tulevan syksyn ryhmäjakoja olivat keskustelleet. Viimeinen pysyisi siellä missä nytkin, Täystuholla olisi siirto joka tapauksessa, koska nykyinen ryhmä on pienten ryhmä. Ja sinnehän tuo on jo iso. Meille tarjottiin tukilapsen paikkaa. Meille?! Vaikka tuosta pojasta on neuvolan leimaa ja lätkää ja vaikka mitä, että se pikemminkin tukea tarvitsisi kuin ketään tukisi. Erityislastentarhanopettajan mielestä tuossa pojassa ei ole "erityisentuen tarpeita". Ryhmässä olisi 12 lasta, ilmeisesti noin puolet ja puolet. Kolme aikuista, käsittääkseni. Niin kuin pienten ryhmissäkin...

Suostuin. Pyysin kuitenkin, että lyövät asian varmasti lukkoon vasta neuvolapalaverin jälkeen, voihan olla, että olisi kuitenkin tuettava eikä tukilapsi. Niin on päivähoito-ongelma ratkaistu. Pojat menevät syksylläkin, ainakin osa-aikaisina. Ja jos jostain syystä tukilapsi homma ei olekaan meitä varten, jos jostain syystä Täystuho kärsisi siitä enemmän kuin mitä siitä voisi hyötyä (suvaitsevaisuus mukaanlukien), niin sitten pojat jäävät kotiin. Onhan tässä kaupungissa joku hoitopaikkatakuu, jonka piiriin ehkä kuuluttaisiin. Tai sitten ei.